Marttyyripiispa Klemens Ankyralainen ja pyhä marttyyri Agathangelos
Kristuksen kunniakas marttyyri Klemens oli kotoisin Galatian Ankyrasta (nyk. Ankara). Hänen isänsä oli pakana mutta äiti Eufrosyne oli kristitty. Kuolinvuoteellaan Eufrosyne sanoi pojalleen, että tämä joutuisi kärsimään vuosikausia Kristuksen tähden. Klemens jäi Sofia-nimisen hurskaan naisen kasvatettavaksi. Klemensistä varttui Jumalaa rakastava ja oikeamielinen nuorukainen. Hän tapasi ottaa kotoaan ruokatarpeita ja viedä niitä köyhille lapsille, joille hän opetti kristinuskoa. Kaksitoistavuotiaana Klemens paastosi ja rukoili jo samalla tavalla kuin munkit luostareissa.
Klemens vihittiin diakoniksi ja papiksi jo nuoruusvuosinaan. Hän oli vain kahdenkymmenen, kun hänet valittiin kaupungin piispaksi. Nuoruudestaan huolimatta hän kaitsi hengellistä laumaa vanhuksen viisaudella. Erityisesti hän piti huolta orvoista ja kaikkein köyhimmistä lapsista. Hän myös kastoi monia heistä.
Kun piispa Klemensin maine kiiri kaupungin johtomiesten korviin, hänet määrättiin pidätettäväksi. Kuulustelun jälkeen hänet vietiin ruoskittavaksi. Iskujen viuhuessa Klemens lausui: ”Mitä enemmän silvotte lihaani, sitä enemmän teette hyvää sielulleni!” Häntä hakattiin kivillä niin, että hänen leukansa murtui.
Klemens lähetettiin Roomaan keisari Diocletianuksen (284–305) tuomittavaksi. Kun nuori piispa seisoi keisarin edessä, hänen toisella puolellaan oli arvokkaita astioita ja toisella kidutusvälineet. Kuulustelun alussa Klemens totesi, että arvokkaat maljakot toivat hänen mieleensä paratiisin ikuisen autuuden ja kidutusvälineet helvetin rangaistuksen, joka odottaisi Herran kieltäviä.
Klemensin kiduttaminen aloitettiin hetimiten. Hänen lihaansa raastettiin kidutuspyörässä, minkä jälkeen hänet heitettiin vankilaan toisten kristittyjen kanssa. Yöllä heille ilmestyi enkeli, joka toi heille pyhän ehtoollisen. Klemens jakoi sen kristityille. Melkein kaikki surmattiin seuraavana päivänä. Klemensille sen sijaan ei suotu kuolemantuomiota, vaan hänet lähetettiin Nikomedeiaan.
Klemensin mukaan lähti Agathangelos-niminen mies, joka oli kääntynyt kristityksi nähtyään Klemensin kilvoituksen. Vuosikausien ajan he viruivat yhdessä eri vankiloissa. Heitä siirreltiin paikkakunnalta toiselle parin vuoden välein. Vankeusvuosiensa aikana he kestivät lukemattomia kidutuksia ja ankaria kärsimyksiä. Enkelit ilmestyivät heidän lohdukseen useita kertoja.
Lopulta heidät siirrettiin Ankyraan. Pyhä Agathangelos surmattiin mestaamalla, mutta Klemens jäi virumaan tyrmään yksin. Teofanian aattona vuonna 296 Klemensin kasvatusäiti Sofia tuli katsomaan häntä vankilaan ja sai hankittua Klemensille luvan tulla kirkkoon toimittamaan jumalanpalveluksen. Pyhä Klemens toimitti kokoöisen palveluksen, jonka lopuksi hän jakoi kaikille pyhän ehtoollisen. Sitten hän palasi vankityrmäänsä.
Parin viikon kuluttua kristityt maksoivat taas vartijoille, jotta Klemens päästettäisiin kirkkoon toimittamaan jumalanpalvelusta. Kun Klemens oli toimittamassa pyhää liturgiaa, kirkkoon ryntäsi joukko sotilaita, jotka surmasivat hänet kirkon alttarille hakkaamalla poikki hänen kaulansa. Samalla he surmasivat kaksi hänen kanssaan palvellutta diakonia. Hurskas Sofia hautasi heidät Ankyran lähistölle Krypton-nimiseen paikkaan.