Marttyyripiispa Efraim Tomislainen

Pyhä Efraim syntyi 200-luvun lopulla Tonavan eteläpuolella. Hänen kristityt vanhempansa kasvattivat pojasta hurskaan kristityn. Nuorukaisena Efraim teki pyhiinvaellusmatkan Pyhälle maalle ja päätti jäädä sinne kilvoittelemaan. Hänet vihittiin papiksi ja hän palveli Pyhän haudan kirkossa, joka oli tuolloin juuri valmistunut.

Pyhiinvaeltajien määrän kasvaessa nähtiin tarpeelliseksi käyttää jumalanpalveluksissa useita kieliä. Efraim oli kielellisesti erittäin lahjakas: palveluksissa hän saattoi käyttää kreikkaa, latinaa ja syyriaa sekä traakialaisten bessien kieltä.¹ Jerusalemin patriarkka Germanos lähetti Efraimin lähetyspiispaksi. Efraim julisti evankeliumia nykyisen Romanian alueella Tonavan suulla ja Mustanmeren rannikolla asuneiden ihmisten luona. Hänet vihittiin Tomisin kaupungin piispaksi.

Piispa Efraim julisti sanomaa Kristuksesta menestyksellisesti. Monet skyytit, gootit ja daakialaiset kääntyivät kristinuskoon. Piispa myös osti vapaaksi orjia, jotka halusivat tulla kristityiksi. Lisäksi hän hautasi salaa vainoissa kuolleiden kristittyjen marttyyrien ruumiita. Hän rakennutti hautapaikoille puusta tai kivestä tehtyjä kirkkoja, joissa papit toimittivat pyhää liturgiaa, yleensä yöaikaan kaikessa hiljaisuudessa.

Keisari Diocletianuksen vainojen aikana vuonna 304 piispa Efraim pidätettiin ja hänet heitettiin vankilaan. Pakanat yrittivät saada hänet palvomaan epäjumalia. Pyhä Efraim kieltäytyi. Tämän vuoksi hänet mestattiin.

Pyhän marttyyripiispan ruumis heitettiin tunkiolle. Kerrotaan, että hänen pyhien reliikkiensä ylle ilmestyi samana päivänä kirkas valo, joka muistutti tähteä. Sanotaan myös, että kristityt tulivat salaa paikalle ja hautasivat hänet.