Jumalansynnyttäjän Kazanilainen ikoni

Jumalansynnyttäjän Kazanilainen ikoni on Venäjän rakastetuimpia ja kunnioitetuimpia ikoneita. Sen historia juontaa juurensa tataarien hallitsemaan Kazaniin, jonka tsaari Iivana IV Julma valloitti ja liitti osaksi Venäjää vuonna 1552. Samalla alkoi tataarien käännyttäminen kristinuskoon. Erityisen suuresti kristinuskon leviämiseen vaikutti Jumalanäidin ihmeitätekevän ikonin löytyminen Kazanista heinäkuun 8. päivänä 1579.

Kesäkuun lopulla kaupungissa syttyi raju tulipalo, joka tuhosi muun muassa puolet sen linnoitetusta keskustasta eli kremlistä. Pian tulipalon jälkeen yhdeksänvuotias tyttönen Matrona näki unessa Jumalanäidin, joka käski hänen kaivaa maasta ikonin, jonka salakristityt olivat piilottaneet muslimien hallitessa Kazania. Jumalanäiti ilmestyi Matronalle kolmesti osoittaen paikan, johon ikoni oli piilotettu. Lopulta Matrona alkoi äitinsä kanssa kaivaa maata ja löysi ikonin noin metrin syvyydestä. Sana ikonin löytymisestä kiiri nopeasti ympäri kaupunkia. Papiston johdolla ikoni kannettiin ristisaatossa Jumalansynnyttäjän ilmestyksen katedraaliin. Matkalla kaksi sokeaa nimeltään Joosef ja Nikita saivat näkönsä. Mukana ristisaatossa oli seurakuntapappi Jermogen, josta tuli sittemmin ensin Kazanin piispa ja lopulta koko Venäjän patriarkka (17.2.). Hän kirjoitti myöhemmin tarkan kuvauksen ikonin löytymisestä.

Jo samana vuonna näiden tapahtumien jälkeen tsaarille lähetettiin Moskovaan ihmeitätekevän ikonin kopio ja selostus sen löytymisestä. Tsaari antoi käskyn perustaa löytymispaikalle nunnaluostari, jonka kirkkoon alkuperäinen ikoni tuli sijoittaa. Nuori Matrona ja hänen äitinsä olivat ensimmäiset luostarissa vihityt nunnat.

Toinen Kazanilaisen ikonin kopio lähetettiin Moskovaan 1600-luvun alussa, kun puolalaiset joukot hyökkäsivät pääkaupunkiin. Puolalaisista saadun voiton jälkeen Punaiselle torille rakennettiin Jumalanäidin Kazanilaisen ikonin kirkko, johon ikoni sijoitettiin. Kirkko purettiin neuvostovallan aikana 1930-luvulla perustuksia myöten, mutta jälleenrakennettiin vuonna 1993.

Venäjän uusi pääkaupunki Pietari sai Jumalanäidin Kazanilaisen ikonin kopion vuonna 1710. Se on nykyisin Kazanin katedraalissa Nevski prospektin varrella. Jumalansynnyttäjän Kazanilaisen ikonin suosiosta Venäjällä kertoo, että siitä tunnetaan toistakymmentä ihmeitätekevää kopiota, joita kunnioitetaan paikallisesti. Vuonna 2011 venäläinen avaruusalus vei patriarkka Kirillin lahjoittaman Kazanilaisen ikonin kansainväliselle avaruusasemalle, jossa sitä säilytetään aseman venäläisessä osastossa.

Alkuperäisen Kazanilaisen ikonin kohtalosta ja sijainnista ei ole luotettavaa tietoa. Vuonna 2004 Vatikaanista palautettiin Venäjälle Kazanilainen ikoni, mutta tutkijoiden mukaan kyseessä ei ole alkuperäinen 1500-luvun ikoni. Jumalansynnyttäjän Kazanilainen ikoni edustaa Hodigitria- eli Tiennäyttäjä-ikonityyppiä.