Hurskas keisarinna Irene-Ksenia, Pantokratorin luostarin perustaja
Pyhä Irene oli Unkarin kuninkaan Ladislauksen tytär. Nuoruudestaan lähtien hän oli tunnettu paitsi kauneudestaan myös hyveistään: nöyryydestä, lempeydestä, ystävällisyydestä, vihastumattomuudesta ja köyhien, leskien ja orpojen auttamisesta. Konstantinopoliin hän tuli 18-vuotiaana, ja vuonna 1105 hänet valittiin keisari Aleksioksen pojan Johannes Komnenos II:n vaimoksi. Hän synnytti kahdeksan lasta. Keisarinnana hän vietti palatsissa paaston ja rukouksen sävyttämää elämää. Hänellä oli aina huulillaan psalmien jakeita, jotka muistuttavat meitä ihmisiä ohikiitävän elämän turhuudesta. Tärkeimpänä tehtävänään hän piti huolehtimista köyhistä. Hän tuki hyväntekeväisyyslaitosten ja luostarien perustamista.
Irenen suurin saavutus oli Kristus Pantokratorin majesteettisen luostarin perustaminen yhteistyössä arkkitehti Nikeforoksen kanssa. Sen rakennukset pystyivät majoittamaan 80 munkkia. Pääkirkko oli omistettu Kristus Kaikkivaltiaalle, ja pyhälle ylienkeli Mikaelille omistettu kirkko palveli myös keisarillisen perheen hautauspaikkana. Kolmas kirkko oli omistettu Hellyyden Jumalanäidille ja sinne oli pääsy myös naisilla. Luostarin yhteyteen tuli 50 potilaan sairaala, jossa oli suuri määrä maallikkotyöntekijöitä, ja vanhainkoti 24 miehelle sekä sairastupa. Jonkin matkan päässä oli myös leprasairaala.
Kaikki kirkot oli kaunistettu runsailla kultamosaiikeilla ja harvinaisilla marmoreilla. Monet tulivat sinne kumartamaan pyhien reliikkejä. Saadakseen loppuun työnsä, joka oli maksanut melkoisesti, ja voidakseen ylläpitää tätä ”armeliaisuuden kaupunkia” Irene otti eräänä päivänä puolisoaan keisari Johannes II:ta kädestä ja vei hänet luostarin pääkirkkoon. Siellä hän lankesi maahan kasvoilleen hänen eteensä ja sanoi: ”Ota vastaan tämä kirkko, jonka Jumala on rakentanut sinua varten.” Hän ei noussut pystyyn ennen kuin keisari oli vakuuttanut hänelle tekevänsä kaikkensa tuon laitoksen ylläpitämiseksi. Keisari lupasi, että siitä tulisi pääkaupungin loisteliain luostari. Hän varusti luostarin suurilla maa-alueilla valtakunnan eri puolilla sekä liitti siihen kuusi luostaria Konstantinopolin Aasian puoleisilta alueilta.
Työ ei ollut vielä valmistunut, kun hurskas keisarinna Irene siirtyi Kristuksen taivaalliseen hoviin saatuaan sitä ennen vihkimyksen nunnaksi nimellä Ksenia. Tämä tapahtui vuonna 1134. Hänen jäännöksensä sijoitettiin Kristus Pantokratorin hautakappeliin, jonne myöhemmin haudattiin keisari ja muita arvohenkilöitä.