Athosvuoren pyhät marttyyrit Kosmas Vatopediläinen, Athoksen protos, ja hänen toverinsa

Saadakseen paavilta apua Bysantin keisarikunnalle keisari Mikael VIII Paleologos (1259–1282) päätti saattaa voimaan idän ja lännen kirkkojen yhteyden, josta oli tehty päätös Lyonin kirkolliskokouksessa vuonna 1274. Niinpä keisari lähetti sotavoimia Athokselle, joka oli ortodoksisuuden linnake ja hänen politiikkaansa vastustaneiden munkkien keskus. Keisarin määräyksen mukaan sotilaiden oli käytettävä voimakeinoja niitä munkkeja vastaan, jotka eivät suostuisi hyväksymään kirkkojen yhdistymistä.

Kun keisarin sotajoukot saapuivat Athoksen keskuspaikkaan Kariekseen, joka oli noihin aikoihin laura-yhteisö, he pidättivät Athoksen protoksen¹ Kosmas Vatopediläisen, joka oli vakaumuksessaan todellinen horjumattoman munkin esikuva. Hänet surmattiin miekalla yhdessä monien muiden munkkien kanssa. Sotilaat ryöstivät ja polttivat kirkon ja muita rakennuksia. Heidän poistuttuaan isät, jotka olivat piiloutuneet tiheikköihin ja muihin vaikeapääsyisiin paikkoihin, tulivat esiin piiloistaan ja hautasivat uhrit Protatoksen kirkon eteiseen. Vuosisadasta toiseen munkit ovat joka päivä sytyttäneet lampukan Protoksen haudan yläpuolelle. Kuitenkin vasta joulukuun 5. päivänä vuonna 1981 hänen jäännöksensä otettiin juhlallisesti maasta ja hänen kunniakseen toimitettiin jumalanpalvelus suuren ihmispaljouden läsnä ollessa.