Lapin kappeliseurakunnassa järjestetään 23.–25.8. perinteinen pyhittäjä Trifon Petsamolaisen pyhiinvaellus. Tänä vuonna pyhiinvaelluksen yhteydessä vietetään myös kolttasaamelaisten asuttamisen 75-vuotisjuhlaa. Lapin seurakunta aloitti uudelleenasuttamisen juhlien järjestämisen vuonna 1979. Juhlaa vietettiin aluksi kymmenen, nykyisin viiden vuoden välein. Kyseessä on Suomen suurin kolttasaamelaisia yhteen kokoava tapahtuma. Juhlasta on tullut paitsi kohtaamispaikka, myös tilaisuus esitellä kolttakansalle itselleen sen musiikkia, tanssia ja kieltä – ja tämä kaikki kirkollisen juhlan keskellä.
Kolttasaamelaisten ja uudelleenasuttamisen historiaa
Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainut tunnustettu alkuperäiskansa. Suomessa saamelaisten asema alkuperäiskansana on tunnustettu Suomen perustuslaissa vuonna 1995.
Kolttasaamelaisten perinteiset asuinalueet ovat olleet Suomen ja Norjan Lapin koillisimmissa osissa sekä Venäjällä Kuolan niemimaan luoteisosassa. Alue jakautui seitsemään siidaan (Näätämö, Paatsjoki, Petsamo, Muotka, Suonikylä, Nuortijärvi ja Hirvas).
Tarton rauhassa vuonna 1920 kolttasaamelaisten asuinalue jakautui kahtia: Paatsjoen, Petsamon ja Suonikylän siidat tulivat osaksi Suomea ja Muotkan, Nuortijärven sekä Hirvaan siidat osaksi Neuvostoliittoa. Näätämön siidan alueesta (Neiden) tuli osa Norjan kuningaskuntaa jo aiemmin.
Toisen maailmansodan jälkeen Suomi menetti Petsamon alueen Neuvostoliitolle, jolloin Paatsjoen, Petsamon ja Suonikylän siidojen kolttasaamelaiset evakuoitiin Suomeen.
Uudelleenasuttaminen ei tapahtunut hetkessä. Uusille vakinaisille asuinsijoille kolttasaamelaiset pääsivät muuttamaan vuosina 1949–1952. Petsamon kolttasaamelaiset asutettiin Nellimin alueelle, Paatsjoen kolttasaamelaiset Keväjärvelle ja Suonikylän kolttasaamelaiset Näätämön alueelle. Näätämön alueella koltat asutettiin 50 kilometriä pitkälle kapealle vyöhykkeelle päävesistöjen varteen Nitsijärveltä Kirakkajärvelle ja seutua alettiin kutsua Sevettijärveksi. Asutukseen ei kuulunut enää yhteistä talvikylää tai vuotuismuuton piirteitä, vaan kolttatilojen vaatimattomat rakennukset rakennutti Suomen valtio.
Suomeen asuttamisen jälkeen Suomeen säädettiin Kolttalaki, jonka tarkoitus on taata kolttasaamelaisille toimeentulomahdollisuuksia sekä edistää kolttaväestön ja -alueen elinolosuhteita. Kolttalaki mahdollistaa kolttasaamelaisille perinteisiin elinkeinoihin pohjatuvan elämäntavan. Heillä on esimerkiksi mahdollisuus harjoittaa luontaiselinkeinoja valtion maa- ja vesialueilla koltta-alueen sisällä. Metsästys, kalastus, marjastus ja muu keräily eivät enää ole pääasiallisia elinkeinoja, mutta poronhoito on edelleen merkittävä elinkeino koltta-alueella. Koltta-alueelle sijoittuukin kokonaan kaksi paliskuntaa ja lisäksi osia kolmesta muusta paliskunnasta.
Suomen ortodoksinen kirkko kolttakansan tukena
Kolttasaamelaiset kääntyivät ortodoksiseen uskoon 1500-luvulla pyhittäjä Trifon Petsamolaisen valistustyön seurauksena. Ortodoksisuus erottaa kolttasaamelaiset Suomen muista saamelaisista, jotka kuuluvat pääosin luterilaiseen kirkkoon.
Kolttakulttuurin päästyä hiipumaan toisen maailmansodan jälkeen ortodoksinen kirkko kannatteli kolttakansaa eri tavoin. Kirkon jumalanpalveluselämä jatkui katkeamatta myös uusilla seuduilla.
Viime vuosikymmenten aikana ortodoksinen kirkko on aktiivisesti tukenut kolttakulttuurin elpymistä. Kirkolla on ollut merkittävä rooli koltansaamen elvytystyössä. Tärkeimpiä ortodoksisen kirkon jumalanpalvelustekstejä sekä kirkkoveisuja on käännetty koltansaameksi. Vuoden 2021 kirkolliskokous myönsi Pohjois-Suomen ortodoksiselle seurakunnalle koltansaamenkielisten jumalanpalvelus- ja Raamatun tekstien kääntämiseen yhteensä 30 000 euroa vuosille 2022–2024. Tämän avustuksen turvin on käännetty psalttari, suurten juhlien evankeliumeja sekä pyhittäjä Trifon Petsamolaisen vigilian juhlan tekstit. Nämä käännökset ovat parhaillaan viimeistelyvaiheessa. Vuoden 2024 kirkolliskokoukselle on tehty aloite 27 000 euron määrahasta käännöstyön jatkamiseen ja käännösten julkaisemiseen.
Pyhiinvaelluksen ohjelma
Perjantai 23.8. Sevettijärvi
- Klo 17 Pyhittäjä Trifonin Akatistos, pyhittäjä Trifon Petsamolaisen kirkko, kahvio koululla
Klo 18.30 iltajuhla, Sevettijärven koulu
Iltaohjelmaa Sevetin Baarissa
Lauantai 24.8. Neiden (Norja), Keväjärvi, Nellim
- Klo 9.30 (Suomen aikaa) Vainajien muistopalvelus, uudelleen haudattujen haudalla
- Vedenpyhitys Kolttakönkään rannalla
- Klo 11.00 (Suomen aikaa) Ä’vv saamelaismuseo, näyttelyyn tutustuminen, Fossekallen kuoron esitys
- Klo 17.30 Rukouspalvelus Lapin Pyhille, Pyhien Boriksen ja Glebin tsasouna, Keväjärvi
- Klo 20 Vigilia, Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhittäjä Trifon Petsamolaisen kirkko, Nellim
- Iltaohjelmaa Wilderness Hotel Nellim (Hotelli järjestää)
Sunnuntai 25.8. Nellim
- Klo 9.00 Liturgia, juhlateltta
- Klo 11.00-13.00 lounas, Wilderness Hotel Nellim (vapaaehtoinen maksu juhlan kulujen kattamiseksi)
- Klo 13.30-16.00 pääjuhla, juhlateltta
- Juhlapäivänä Nellimin kylällä ja juhla-alueella ohjelmaa ja toimintoja (mm. ääni-installaatio) sekä myyntipisteitä
Lämpimästi tervetuloa jumalanpalveluksiin sekä juhlatapahtumiin!
Artikkelissa on käytetty lähteenä Kolttakulttuurisäätiön ylläpitämää Talvikylä -sivustoa.