Pyhittäjä Klemens Sagmationilainen

Pyhittäjä Klemens syntyi 1000-luvulla hurskaaseen ateenalaiseen perheeseen ja mieltyi jo lapsena kirkossa käymiseen ja rukouselämään. Saavutettuaan 30 vuoden iän hän jätti taakseen maailman turhuuden ja meni Boiotian (nyk. Viotia) Kithaironin vuorella sijaitsevaan pyhän Meletioksen (1.9.) perustamaan Myupoliksen luostariin. Hän kilvoitteli siellä kolme vuotta kuuliaisena ja nöyränä munkkina. Hänellä oli tapana vapaa-aikanaan vetäytyä läheiselle Sagmationin vuorelle rukoilemaan yksinäisyydessä. Kerran eräs toinen munkki sattui näkemään, kuinka hän rukoili niin syvässä haltioitumisen tilassa, että hänen ruumiinsakin oli kohonnut ilmaan.

Klemens tahtoi paeta ihmisten ihailua ja sai pyhältä Meletiokselta siunauksen asua luolassa eräällä Sagmationin vuoren kallionkielekkeellä. Hän vietti siellä monta vuotta täydellisesti eristäytyneenä maailmasta. Klemensin hyveiden maine kokosi kuitenkin hänen luokseen yhä enemmän oppilaita, joista jotkut elivät ympärillä olevissa luolissa ja toiset lähistöllä sijaitsevassa pienessä luostarissa.

Pyhän Meletioksen kuoltua vuonna 1105 Myupoliksen uusi igumeni vaati Klemensiä palaamaan takaisin luostarin yhteiselämään. Kun tämä kieltäytyi muistuttaen, että edellinen igumeni oli siunannut hänet erakkoelämään, uusi igumeni suuttui niin, että julisti hänet ehtoolliskieltoon ja erotti kirkon yhteydestä. Pian tämän jälkeen igumeni kuitenkin sairastui vakavasti. Hän tajusi tehneensä vääryyttä Klemensille ja pyysi, että hänet vietäisiin tämän luokse anteeksipyyntöä varten. Hänen tilansa ei kuitenkin sallinut tätä, ja hän veti viimeisen henkäyksensä soperrellen anteeksipyyntöjä Klemensille.

Kaiken tämän seurauksena pyhittäjä Klemensin maine kantautui aina keisari Aleksios Komnenoksen (1081–1118) korviin saakka. Hän lahjoitti tuolloin vasta muodostumassa olleelle Sagmationin luostarille kappaleen Kristuksen ristiä.

Lopulta pyhän Klemensin kilvoitusaika maan päällä täyttyi ja hän sairastui vaikeasti. Annettuaan viimeiset kehotuksensa oppilailleen hänen sielunsa siirtyi rauhassa Herran luo 1100-luvun alkupuolella.