Pyhittäjä Dorofeja Kašinilainen

Pyhittäjä Dorofeja oli ruhtinaallista sukua. Hän asui Kašinin kaupungissa Moskovasta pohjoiseen 1600-luvun alussa. Kun hänen miehensä oli kuollut puolustaessaan kaupunkia puolalaisten ja liettualaisten hyökkäyksiltä, Dorofeja päätti jättää maailman ja sen katoavaiset hyvyydet. Hän teki itselleen keljan sodassa tuhoutuneen Herran temppeliintuomisen luostarin vielä savuaviin raunioihin. Hän ei ollut enää nuori, mutta alkoi kilvoitella innokkaasti paastossa, valvomisessa, lakkaamattomassa rukouksessa ja muissa Herran yksin tietämissä kieltäymyksissä vuodattaen runsaita kyyneliä. Kaikki varansa hän käytti luostarin jälleenrakentamiseen ja sodasta kärsineen kansan auttamiseen jättäen itselleen hädin tuskin sen minkä tarvitsi elääkseen.

Dorofejan ilmeinen pyhyys ja myötätuntoinen olemus vetivät puoleensa sisaria, ja luostari heräsi uudelleen eloon. Hänen luostarin raunioista löytämänsä Jumalanäidin ihmeitätekevä ikoni asetettiin jälleenrakennetun kirkon keskiosaan, jossa se oli vuosisatojen ajan pyhiinvaeltajien kunnioituksen kohteena.

Hartaista pyynnöistä huolimatta Dorofeja kieltäytyi igumenian asemasta pysytellen mieluummin taka-alalla. Suureen skeemaan vihkiydyttyään hän kaksinkertaisti hengelliset kilvoituksensa ollen nuorille sisarille loputtoman hengellisen innon esikuvana. Hän nukkui kuolonuneen 80-vuotiaana vuonna 1629. Hänen pyhäinjäännöstensä äärellä on tapahtunut ihmeitä. Pyhittäjä Dorofejaa kunnioitetaan erityisesti Kašinissa. Ensimmäisenä hänet on kanonisoinut Venäjän ulkomaalaiskirkko.

Pyhiesi rukouksien tähden Herra Jeesus Kristus armahda meitä. Aamen.

6
2