Pyhät pappismarttyyri Mitrofan Tsi Tšung ja 222 Kiinan uusmarttyyria

Ortodoksisuuden ensimmäiset tuulahdukset tulivat Kiinaan 1600-luvun lopulla, kun toistasataa venäläistä joutui kiinalaisten vangeiksi Amurjoen varrella sijainneen Albazinin linnoituksen piirityksessä. Vankien joukossa oli pappi Maksim Leontjev, joka huolehti venäläisten sielunhoidosta ja toimitti heitä varten jumalanpalveluksia Pekingissä. Vuonna 1715 Pekingiin perustettiin venäläinen ortodoksinen lähetysasema tätä työtä varten. Varsinainen ortodoksinen lähetystyö alkoi 1800-luvulla, kun Raamattu ja keskeiset jumalanpalvelukset käännettiin kiinaksi. Kiinalaisten ortodoksien määrä kasvoi ja heidän uskonsa syveni ja vahvistui.

Vuonna 1900 boksareina tunnettu taistelulajeja harjoittava salaseura hyökkäsi leskikeisarinna Cixin (1835−1908) tuella länsimaalaisia ja kristittyjä vastaan. Pekingin kaduille ilmestyi kesäkuun 10. päivänä julisteita, joissa kiinalaisia yllytettiin länsimaalaisia vastaan ja uhattiin niitä, jotka yrittäisivät piilottaa kristittyjä. Seuraavana yönä boksarit kiersivät palavat soihdut käsissään Pekingin kortteleita ja pidättivät kaikki löytämänsä ortodoksikristityt. Kristityt yritettiin pakottaa kieltämään uskonsa. Monet suostuivat kidutuksia peläten polttamaan suitsuketta epäjumalankuvien edessä, kun taas toiset tunnustivat rohkeasti uskonsa Kristukseen. Heidän talonsa poltettiin ja heidät vietiin kaupungin ulkopuolelle pakanatemppeliin, jossa heidän vatsansa viillettiin auki, heidät mestattiin tai poltettiin kuoliaaksi. Monet näistä kiinalaisista ortodokseista menivät kuolemaan hämmästyttävän urheasti.

Paavali Wan, ortodoksinen katekeetta, kuoli rukous huulillaan. Lähetysaseman koulun opettajatarta Ia Wenia kidutettiin kahdesti. Ensin hänet hakattiin ja peitettiin puolikuolleena kevyesti mullalla. Kun hän tuli tajuihinsa, pakanavartija kuuli hänen valituksensa ja kantoi hänet vartiokojuun. Jonkin ajan kuluttua boksarit ottivat Ian uudelleen kiinni ja kiduttivat hänet kuoliaaksi. Molemmilla kerroilla Ia Wen tunnusti Kristuksen kiduttajiensa edessä iloisesti.

Isä Mitrofan Tsi Tšung oli ensimmäinen kiinalainen pappi. Pyhä Nikolai Japanilainen (3.2.) oli vihkinyt hänet papiksi ja hän oli väsymättä palvellut lähetysasemalla 15 vuotta. Monet kristityt miehet, naiset ja lapset etsivät turvaa hänen talostaan boksarien hyökätessä. Heitä oli talossa lähes 70 henkeä, kun boksarit tunkeutuivat sisään. He tavoittivat isä Mitrofanin istumasta pihalla talonsa edessä ja hakkasivat häntä tikareilla rintaan, kunnes hän kuoli. Isä Mitrofanin vaimo Tatjana surmattiin katkaisemalla häneltä pää, samoin surmattiin hänen 23-vuotias poikansa Jesaja.

Jesajan kihlattu 19-vuotias Maria oli tullut isä Mitrofanin taloon kaksi päivää ennen verilöylyn alkamista. Boksarien piiritettyä talon Maria auttoi toisia pakenemaan muurin yli. Kun boksarit mursivat oven, Maria syytti heitä rohkeasti viattomien ihmisten surmaamisesta. Sotilaat eivät uskaltaneet tappaa häntä; he vain haavoittivat häntä käteen ja lävistivät hänen jalkansa pistimellä. Isä Mitrofanin toinen poika Sergei suostutteli Mariaa piiloutumaan, mutta hän vastasi: ”Olen syntynyt Kaikkeinpyhimmän Jumalansynnyttäjän kirkon lähellä ja täällä aion myös kuolla!” Pian sotilaat ja boksarit palasivat ja surmasivat rohkean Marian, joka piti kuolemaa pääsynä autuaaseen lepoon.

Isä Mitrofanin kahdeksanvuotiaalta pojalta Johannekselta murrettiin olkapäät ja leikattiin varpaat, nenä ja korvat. Kysymykseen, tekikö se kipeää, hän vastasi, ettei häneen koskenut. Toiset pojat kiusasivat ja nimittivät häntä demonien pojaksi, mutta hän vastasi: ”Olen Jumalaan uskova, enkä demonien opetuslapsi!” Hän pyysi naapureilta vettä juotavaksi, mutta nämä eivät antaneet. Lopulta hänet surmattiin.

Marttyyrien joukossa oli myös Albazinin linnoituksesta Kiinaan siirtyneiden jälkeläisiä. Kliment Kui Kin, Matteus Hai Tsuan, hänen veljensä Vitus, Anne Chui sekä joukko muita menivät rohkeasti kidutuksiin ja kuolemaan rukoillen samalla vainoojiensa puolesta. Pekingin venäläisen lähetyksen tuhannesta kristitystä 222 sai osakseen katoamattoman marttyyriseppeleen. (Boksarikapinan verilöylyissä kristittyjä menehtyi jonkin verran enemmänkin.) Jo kahden vuoden kuluttua vuonna 1902 Venäjän kirkon pyhä synodi päätti, että näiden marttyyrien muistoa tuli kunnioittaa Kiinassa ja viettää heidän muistoaan kesäkuun 11. päivänä.

Pyhiesi rukouksien tähden Herra Jeesus Kristus armahda meitä. Aamen.

11
3