Pyhät marttyyriveljekset David ja Taritšan Georgialaiset

Pyhät marttyyriveljekset David ja Taritšan (Tatšan) Georgialaiset syntyivät Georgiassa 600-luvulla. Heidän vanhempansa olivat hurskaita kristittyjä ja kuninkaan sukulaisia. Heidän isänsä, armenialainen Vardan kuoli heidän ollessaan vielä pieniä, ja heidän äitinsä Taginen pakanallinen veli Teodosios anasti perheen omaisuuden itselleen. Teodosios pelkäsi, että hänen sisarensa ja tämän pojat alkaisivat vaatia omaisuuttaan takaisin, ja yritti houkutella heitä omaan pakanauskoonsa ja lupasi adoptoida lapset, mutta Tagine sanoi: ”Riittää, että olet ryöstänyt heidän maallisen omaisuutensa, mutta sinä et voi viedä heiltä heidän perintöään, jonka he saavat Isältä taivaassa!” Myöskään pojat eivät suostuneet kieltämään Kristusta vaan olivat valmiita kärsimään rakkaudesta Herraan ja Taivaalliseen Isään.

Kun suostuttelu ei auttanut, Teodosios päätti murhata pojat salaa, mutta Tagine sai vihiä hänen suunnitelmastaan ja pakeni lasten kanssa Armenian vuorille. Teodosios sai selville, missä he olivat, ja lähti aseistettujen sotilaiden saattamana surmaamaan heidät. Lampaita paimentamassa ollut David ilahtui nähdessään enonsa ja juoksi syleilemään häntä, jolloin Teodosios murhasi hänet veitsellä. Sauva herposi marttyyri Davidin kädestä ja putosi maahan, missä se ihmeellisesti muuttui isoksi puuksi. Kaksisataa vuotta myöhemmin joukko kristittyjä kaatoi puun ja jakoi sen pyhät palaset keskenään.

Davidin veli Taritšan, joka oli nähnyt veljensä murhan, juoksi hakemaan apua Divrin kylästä, mutta takaa-ajajat saivat hänet kiinni ja pistivät hänetkin kuoliaaksi. Kun he palasivat Teodosioksen luokse, he huomasivat, että Jumala oli rangaissut häntä tekemällä hänet sokeaksi. Vähitellen Teodosios alkoi katua tekoaan ja hänen silmänsä täyttyivät katkerista kyynelistä.

Aluksi Tagine oli raivoissaan veljelleen, ja ihmiset, jotka kuulivat lohduttoman äidin itkun, itkivät yhdessä hänen kanssaan. Mutta kun hän hyväili elottomien poikiensa ruumiita, Teodosios sanoi hänelle: ”Rukoile pyhiä marttyyreja, että Herra armahtaisi minua ja tekisi minut kelvottoman kelvolliseksi ottamaan vastaan Kristuksen Jumalan sinetin. Hän on ainoa tosi Jumala!” Kun Tagine kuuli veljensä sanat, hän käsitti, että Jumala oli ottanut hänen poikansa vastaan pyhinä uhreina, ja sanoi veljelleen: ”Antakoon Jumala sinulle anteeksi minun poikieni murhan!” Sitten hän otti multaa, johon hänen poikansa Davidin veri oli vuotanut, ja siveli sillä veljensä silmiä. Heti paikalla Teodosios sai näkönsä takaisin. Tämä tapahtui vuonna 693. Jumala todisti marttyyriensa pyhyyden antamalla heidän ruumiidensa vielä säteillä kirkasta valoa joka ilta pimeän tullen.

Teodosios tunnusti syntinsä katolikoksen itsensä edessä ja katui niitä. Hänet kastettiin ja hän pystytti kirkon sisarenpoikansa pyhän marttyyri Davidin muistolle. Divrin kaupungin johtaja otti haltuunsa pyhän marttyyri Taritšanin reliikit ja rakensi hänelle omistetun kirkon. Marttyyrien äiti Tagine nukkui myöhemmin pois rauhassa.