Pyhät marttyyrit Teodora ja Didymos

Pyhä Teodora oli Kristukselle vihkiytynyt neitsyt. Hänet pidätettiin Aleksandriassa vuosien 289–305 vainojen aikana. Kun Teodora vietiin kuulusteltavaksi, hän tunnusti urheasti uskonsa Kristukseen kuvernööri Eustratioksen edessä. Tämän vuoksi hänet piestiin, ruoskittiin ja lopulta heitettiin vankilaan. Sitten Eustratios keksi inhottavan suunnitelman: hän määräsi, että Teodora oli vietävä ilotaloon.

Kun Teodora oli viety ilotaloon, Eustratios kutsui luokseen turmeltuneita nuorukaisia ja lähetti heidät ilotaloon raiskaamaan Teodoran. Ennen kuin nuorukaiset ehtivät paikalle, tämän luo ilotaloon saapui kuitenkin aleksandrialainen sotilas nimeltään Didymos.

Joidenkin lähteiden mukaan pyhä Didymos oli jo kristitty, joka halusi pelastaa neidon. Toisten lähteiden mukaan hän päätti kääntyä kristityksi vasta nähdessään Teodorasta säteilevän hengellisen puhtauden. Joka tapauksessa Didymos päätti auttaa neitoa. Didymos puki hänet omaan sotilaspukuunsa ja antoi hänelle aseensa. Näin valeasuinen Teodora pääsi pakenemaan ilotalosta. Didymos itse jäi istumaan ilotaloon, neidon kammioon.

Pian yksi Eustratioksen lähettämistä miehistä saapui ilotaloon. Hän kysyi, missä Teodora oli ja meni sitten neidon huoneeseen. Koska Didymos istui hämärässä huoneessa selin, nuorukainen ei heti huomannut tämän olevan mies, vaan lähestyi tätä mielessään himolliset ajatukset. Pian nuorukaiselle kuitenkin selvisi, ettei Didymos ollut nainen. Ihmeissään hän huudahti: “Mitä tämä on? Pystyykö Kristus muuttamaan neitsytnaisia miehiksi?” Didymos kertoi hänelle, mitä oli tapahtunut, ja ilmoitti myös, että nuorukainen voisi halutessaan kertoa vapaasti kuvernöörille mitä hän oli tehnyt.

Kuvernöörin kuultua, kuinka Didymos oli pelastanut kristityn naisen, hän pidätytti sotilaan. Didymos tuotiin tuomioistuimen eteen. Kuvernööri uteli sotilaalta syytä tämän tekoon. “Tekoni seurauksena odotan kaksinkertaista kruunua”, Didymos vastasi. “Pelastin Kristuksen morsiamen miesten irstaudelta. Lisäksi odotan saavani marttyyrien kruunun”, sotilas jatkoi rohkeasti.

Kuvernööri tuomitsi Didymoksen mestattavaksi. Tällä tavalla pyhä Didymos sai Jumalalta marttyyrikruunun. Mestauksen jälkeen hänen ruumiinsa heitettiin tuleen. Tuli ei kuitenkaan tuhonnut Didymoksen ruumista, vaan myöhemmin hurskaat kristityt kävivät hakemassa hänen reliikkinsä ja hautasivat ne kunniallisesti. Pian Didymoksen marttyyrikuoleman jälkeen myös Teodora pidätettiin uudelleen. Hänet tuomittiin poltettavaksi, ja tällä tavoin pyhä marttyyri antoi sielunsa Herran käsiin.

5
4