Pyhät marttyyrit Jaakob, Azadan ja Abdisho

Pappi Jaakob sekä diakonit Azadan[1] ja Abdisho[2] elivät Persiassa 300-luvulla. Pappi Jaakob oli kotoisin Fargathan kylästä ja diakoni Azadan puolestaan Vithneren kylästä. Abdishon kotikylää ei tunneta.

Rooman valtakunnassa kristityt saivat elää rauhassa vainojen päätyttyä vuonna 313. Persiassa seuraavat vuosikymmenet olivat kuitenkin marttyyriuden aikaa. Persian kuningas Šapur II (309–379) aloitti kristittyjen vainot 320-luvulla. Myös Jaakob, Azadan ja Abdisho joutuivat vainojen kohteeksi. He olivat pyhien marttyyrien piispa Akepsimaksen, pappi Joosefin sekä diakoni Aitalaksen (3.11.) tovereita.

Jaakobia, Azadania ja Abdishoa pidettiin vankilassa seitsemän kuukautta. Tämän jälkeen heidät vietiin persialaispappi Kurkašidin (Argogišer) eteen. Jaakobia, Azadania ja Abdishoa alettiin kiduttaa erittäin julmilla tavoilla. Kidutuksen aikana heidät hakattiin aivan mustelmille ja heidän sieraimiinsa kaadettiin viinietikan ja sinapin sekoitetta. Lopuksi heidät riisuttiin, sidottiin hirsipuuhun ja jätettiin roikkumaan kylmän yöilman armoille.

Aamun koitettua Jaakob, Azadan ja Abdisho otettiin alas hirsipuusta. Kärsimyksistään huolimatta he edelleen kieltäytyivät uhraamasta persialaisten palvomille auringolle ja tulelle. Tämän vuoksi heidät päätettiin surmata. Pyhät marttyyrit mestattiin miekalla. Marttyyrien kuoleman jälkeen pyöveli meni pesemään verisen miekkansa lähteessä. Kun hän kasteli miekan vedessä, lähde alkoi kuplia ja sen jälkeen siitä alkoi suihkuta verta veden sijasta. Tätä jatkui kuukauden ajan. Lopulta lähde kuivui kokonaan.


[1] Persialainen nimi, josta käytetään usein lyhennettyä muoto Aza; kreikkalainen muoto on Azadanes.

[2] Nimi on syyriaa ja merkitsee “Jeesuksen palvelija”.

10
4