Pyhät marttyyrit Filetos Senaattori, hänen vaimonsa Lydia, heidän lapsensa Teoprepios ja Makedon sekä pyhät Kronides ja Amfilokhios

Pyhä Filetos ja hänen vaimonsa Lydia elivät keisari Hadrianuksen hallintokaudella (117–138). Heillä oli kaksi poikaa, Teoprepios ja Makedon. Tämä pyhä perhe oli hyvin hurskas ja päivittäin he rukoilivat Jumalaa. Vainon puhjettua koko perhe pidätettiin ja heidät tuotiin keisarin eteen. Keisari kuulusteli heitä, mutta Filetos sai Pyhältä Hengeltä sellaisen viisauden vastata hänen kysymyksiinsä, ettei keisari enää tiennyt, mitä sanoa perheelle. Lopulta hän lähetti heidät kaikki Illyrian maaherra Amfilokhioksen luo. Siellä heitä kidutettiin muun muassa puisilla miekoilla hakkaamalla.

Kun valtion virkailija Kronides näki marttyyrien kärsivällisyyden ja kestävyyden, hän alkoi uskoa Kristukseen. Rohkeasti ja avoimesti hän tunnusti uskonsa. Tämän vuoksi hänet otettiin kiinni ja heitettiin vankilaan muiden kanssa. Kun pyhät lauloivat ja rukoilivat vankilassa illalla, heidän luokseen tuli taivaallinen enkeli, joka vahvisti heitä. Seuraavana aamuna marttyyrit tuotiin Amfilokhioksen eteen. Tämä uhkasi heitä kidutuksilla ja heitti heidät sitten ammeeseen, joka oli täynnä tulikuumaa pihkansekaista öljyä.

Myöhemmän tarinan mukaan öljy jäähtyi, kun se kosketti pyhien marttyyrien ihoa, ja Amfilokhios tämän ihmeen nähdessään alkoi itsekin uskoa. Kun keisari kuuli Roomassa, mitä oli tapahtunut, hän päätti matkata itse Illyriaan. Paikalle saavuttuaan keisari määräsi, että kuusi marttyyria oli heitettävä pataan, jota kuumennettiin useiden päivien ajan, mutta marttyyrit selvisivät tästäkin hengissä, ja keisari palasi Roomaan häpeissään. Tarina symboloi kristittyjen marttyyrien maallisesta vallasta saavuttamaa voittoa.

Kärsimystensä jälkeen pyhät marttyyrit Filetos, Lydia, Makedon, Teoprepios sekä Kronides ja Amfilokhios kiittivät Jumalaa saamastaan hyvästä osasta, antoivat sielunsa Jumalan käsiin ja saivat marttyyrien kruunut.