Pyhät marttyyrit Fausta, Euilasios ja Maksimos

Kristuksen marttyyri Fausta eli Kyzikoksessa 300-luvun alkuvuosina. Neito jäi orvoksi 13-vuotiaana ja peri vanhempiensa suuren omaisuuden. Rikkaudet ja nuoruuden houkutukset eivät saaneet häntä astumaan syrjään Kristuksen tieltä. Hän paastosi, rukoili ja tutki pyhiä kirjoituksia innokkaasti.

Roomalaiset kiinnostuivat neidosta tämän omaisuuden tähden ja kohdistivat vainotoimet häneen. Asiaan tarttui Euilasios-niminen senaattori, joka vaati Faustaa uhraamaan jumalille uhaten muutoin hukuttaa hänet. Neito kieltäytyi: ”Minulla on todellinen Jumala, Jeesus Kristus, joka on taivaissa. En kiellä häntä, etten menettäisi perintöä, joka minua odottaa.”

Pyhän Faustan hiukset ajeltiin pois ja hänet piestiin. Myöhempien kuulustelujen aikana Jumalan armo kosketti Euilasiosta tämän kuunnellessa Faustan sanoja ja hän päästi neidon vapaaksi. Kun keisari kuuli tästä, hän määräsi molemmat pidätettäväksi. Asiaa lähti selvittämään Maksimos-niminen julma mies.

Pyhä Fausta tuomittiin kuolemaan polttamalla. Roviolla hän lauloi ylistystä Jumalalle. Silloin armo kosketti myös Maksimosta, joka huudahti näkevänsä taivaan avoinna ja Jumalan Pojan kirkkaudessaan. Maksimos heitti pois viittansa ja huusi: ”Jumalan pyhät, haluan olla teidän kanssanne. Pyytäkää Jumalaa ottamaan minun kääntymykseni vastaan!” Hän teki ristinmerkin ja hyppäsi tuleen. Näin kaikki kolme saivat marttyyrien kruunun. Pyhään Faustaan on liitetty suuri määrä legendoja.