Pyhä Oswald, Worcesterin ja Yorkin piispa

Pyhän Oswaldin vanhemmat olivat tanskalaisia ja kääntyneet kristityksi 900-luvun alkupuolella. Nuorena Oswald kilvoitteli jonkin aikaa Winchesterin luostarissa ja siirtyi sen jälkeen Ranskaan, Fleury-on-Loiren benediktiiniluostariin, jossa hän vihkiytyi munkiksi ja perehtyi syvällisesti isien kirjoituksiin.

Englantiin palattuaan Oswald vihittiin vuonna 961 Worcesterin piispaksi. Jo seuraavana vuonna hän perusti Bristolin lähelle uuden luostarin. Oswald rakennutti ja kaunisti kirkkoja ja kehitti niiden jumalanpalvelusmusiikkia. Kuuluisin oli Worcesterin Jumalanäidin kirkko. Kerran kirkkokansaa oli palaamassa sieltä ylikuormatulla veneellä, joka alkoi upota keskellä syvää lampea ja väki huusi pyhää Benedictusta apuun. Piispa Oswald kuuli tämän rannalla, kohotti oikean kätensä ja lausui: ”Kristuksen siunaus tulkoon teille korkeudesta.” Kaikki pääsivät turvallisesti rantaan.

Vuonna 971 pyhä Oswald rakennutti Ousejoen keskellä olleelle saarelle Ramseyn luostarin. Siitä tuli Oswaldin suosikkipaikka sekä äitiluostari, josta käsin alueelle syntyi lukuisia muita luostareita. Oswald kutsui sinne mantereelta oppineita munkkeja, jotka opettivat matematiikkaa ja astronomiaa.

Pyhä Oswald muistetaan myös Yorkin piispana, sillä vuonna 972 hän sai johdettavakseen myös Yorkin hiippakunnan. Siellä asui lähinnä tanskalaista väkeä, joiden välit englantilaisten kanssa eivät olleet parhaat mahdolliset aiempien taisteluiden jäljiltä. Tanskalaissyntyisenä Oswald oli sopiva hahmo saavuttamaan Yorkin tanskalaisten luottamuksen. Hiippakunnat olivat yhdistettynä vuoteen 1016 saakka.

Pyhä Oswald rakasti köyhiä ja oli suuresti pidetty ja kunnioitettu hahmo jo eläessään. Kerran eräs sairas parani syötyään piispan antamaa pyhitettyä leipää. Piispa Oswaldilla oli tapana aina suuren paaston aikana pestä päivittäin kahdentoista köyhän miehen jalat. Vuoden 992 karkauspäivänä pyhä Oswald pesi jälleen köyhien jalkoja munkkien laulaessa psalmeja. Kun munkit lauloivat säkeen: ”Siunatkoon sinua Herra Siionista, hän, joka on tehnyt taivaan ja maan” (Ps. 134:3), Oswald lausui ”kunnia olkoon Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle” – ja kaikkien järkytykseksi nukkui pois, kun sanat olivat vielä hänen huulillaan. Hänen ruumistaan alettiin valmistaa haudattavaksi, ja pian paikalle kerääntyi valtavasti kansaa, joka jätti työnsä ja kotinsa surrakseen yhdessä rakkaan esipaimenensa lähtöä.

Kun kertomukset pyhän Oswaldin haudalla tapahtuneista ihmeistä levisivät, Yorkin arkkipiispa Erdulf antoi vuonna 1004 avata haudan. Havaittiin, että pyhän kaikki vaatteet olivat muuttuneet tomuksi paitsi messukasukka, joka oli kuin koskematon. Paikalla oli valtavasti kansaa, ja erään naisen halvaantunut käsi parantui. Eräs apotti kuitenkin epäili tapahtumia ja suhtautui niihin ylimielisesti. Tämä häiritsi piispoja, jotka rukoilivat mielessään, että totuus tulisi ilmi. Pyhän Oswaldin reliikkien viereen tuotiin leprainen rampa, joka rukousten jälkeen parani välittömästi. Silloin kaikki ylistivät Jumalaa, ja epäilijätkin polvistuivat anomaan anteeksiantoa.

Pyhän Oswaldin luut pestiin ja asetettiin reliikkirasiaan. Pesuvedenkin välityksellä parantui muutamia sairaita. Myöhemmin reliikkien kautta tapahtui lukuisia ihmeitä. Muun muassa tulipalon eteneminen pysähtyi, kun reliikkiarkku tuotiin palon keskelle.

Pyhiesi rukouksien tähden Herra Jeesus Kristus armahda meitä. Aamen.

29
2