Pyhä neitsyt Godeberta Noyonlainen

Pyhä Godeberta syntyi seitsemännellä vuosisadalla Pariisissa ylhäiseen perheeseen. Kun hän oli varttunut neidoksi, hänen vanhempansa päättivät viedä hänet hoviin toivoen, että sieltä löytyisi hänelle sopiva sulhanen. Godeberta itse kuitenkin halusi Kristuksen morsiameksi, mutta ei kertonut toiveestaan vanhemmilleen.

Noihin aikoihin Godebertan perheen vieraaksi saapui pyhä Eligius (1.12.), joka toimi Noyonin piispana. Neito uskoutui hänelle ja kertoi luostarikutsumuksestaan. Kuullessaan Godebertan toiveesta piispa otti kädestään oman sormuksensa ja pujotti sen hänen sormeensa todeten, että hänet oli nyt kihlattu Kristukselle. Godeberta ilostui suuresti ja pyysi Eligiusta heti antamaan nunnankaavun. Hän myös pyysi piispaa hengelliseksi ohjaajakseen.

Kuultuaan tyttärensä lupautuneen Kristukselle Godebertan vanhemmat eivät ryhtyneet vastustelemaan tämän suunnitelmia. Kuningas Clothar III (Clotaire, 655–668) ilmoitti lahjoittavansa Noyonissa sijaitsevan talonsa Godebertalle luostariyhteisön perustamiseen. Godeberta muutti taloon ja pian hänen ympärilleen kerääntyi kahdentoista neitsyen joukko. Neidot elivät rukoillen ja paastoten.

Pyhä Godeberta tuli tunnetuksi ihmeidentekijänä. Kun Noyonin alueella puhkesi rutto, Godeberta suostutteli papiston julistamaan kolmipäiväisen paaston ja yleisen katumuksen. Hänen neuvoaan kuunneltiin ja pian rutto alkoi hiipua alueella. Noyonin alueen vitsaukset eivät kuitenkaan päättyneet. Ruttoa seurasi pian suuri tulipalo. Pyhä Godeberta oli tuolloin sairas, mutta hän pyysi tulla kannetuksi palopaikalle. Tekemällä ristinmerkin hän sai tulipalon sammumaan. Pyhä Godeberta nukkui kuolonuneen vuoden 700 tienoilla.

Pyhän Godebertan reliikit siirrettiin vuonna 1168 Noyonin katedraaliin. Ranskan vallankumouksen aikana eräs kaupunkilainen hautasi reliikit katedraalin lähelle varjellakseen ne hävitykseltä. Tilanteen rauhoitettua ne siirrettiin takaisin katedraaliin. Myös yksi Godabertan luostarin kelloista on säilynyt meidän aikaamme asti. Katedraalissa on säilytetty hänen kuuluisaa sormustaan ainakin 1100-luvulta saakka.

Pyhän Godebertan reliikkien kautta tapahtui huomattava ihme vuonna 1866. Noyonissa puhkesi vakava lavantautiepidemia. Reliikkiarkku avattiin 24.5.1866 ja kirkossa alettiin lukea rukouksia. Seuraavana päivänä epidemia pysähtyi, ja lääkärit vahvistivat, ettei yhtään uutta tapausta enää puhjennut. Muutaman viikon kuluttua reliikkejä kuljetettiin riemusaatossa ympäri kaupunkia, ja pyhästä tehtiin tapahtuman muistoksi patsas.