Pyhä marttyyripiispa Quirinus, Siscian piispa

Pyhä marttyyripiispa Quirinus Siscialainen on yksi tunnetuimmista marttyyreista, jotka kärsivät Tonavan varrella olevissa maakunnissa keisari Diocletianuksen aikana. Hän oli Siscian[1] piispa. Quirinus pakeni kaupungista kuultuaan, että hänet oli määrätty pidätettäväksi, mutta takaa-ajon jälkeen hänet saatiin kiinni ja tuotiin tuomari Maximuksen eteen. Keskustelun alussa häneltä vaadittiin selitystä pakenemiselleen.

– Tottelen mestariani, Jeesusta Kristusta, todellista Jumalaa, joka on sanonut: ”Kun teitä yhdessä kaupungissa vainotaan, paetkaa toiseen.”

– Etkö tiedä, että keisarin käsky löytää sinut mistä tahansa? Sinun jumalasi ei voi sinua auttaa.

– Jumala on aina meidän kanssamme ja auttaa meitä, piispa vastasi.

– Lue käsky ja tottele sitä, tuomari kehotti.

– En voi uhrata epäjumalille. Jumalat, joita te palvelette, eivät ole mitään. Minun Jumalani, jota minä palvelen, on kaikkia korkeampi, koska Hänessä on kaikki ja Hän on tehnyt kaiken, mikä on tehty.

– Katso, he tuovat sinulle suitsuketta: uhraa ja sinut palkitaan hyvin, mutta jos kieltäydyt, sinua kidutetaan ja saat kärsiä kauhean kuoleman.

Quirinus vastasi, että kärsimykset olisivat hänelle kunniaksi, jolloin Maximus määräsi hänet ruoskittavaksi. Koko ajan häntä kehotettiin uhraamaan epäjumalille ja hänelle luvattiin, että hänestä tehtäisiin Jupiterin pappi. ”Minä olen jo pappi ja uhraan itseni Jumalalle”, marttyyri huusi pelottomasti. ”Olen valmis kärsimään paljon pahempaakin rohkaistakseni toisia seuraamaan minua lyhyellä tiellä ikuiseen elämään.”

Kun Maximuksella ei ollut valtuuksia tuomita ketään kuolemaan, hän lähetti Quirinuksen Pannonia Priman maakunnan kuvernöörin Amantiuksen eteen Sabariaan, nykyiseen Szombathelyyn Unkarin puolella. Amantius kysyi, pitivätkö tiedot hänen aikaisemmasta oikeudenkäynnistään paikkansa. Quirinus myönsi sen ja sanoi: ”Olen tunnustanut todellisen Jumalan Sisciassa enkä ole koskaan palvonut ketään muuta. Kukaan ei voi koskaan erottaa minua Hänestä.” Amantius ei halunnut kiduttaa vanhusta vaan kehotti häntä tekemään sen, mikä sallisi hänen päättää päivänsä rauhassa, mutta uhkaukset ja lupaukset eivät saaneet Quirinusta muuttamaan mieltään. Kuvernöörillä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin tuomita hänet kuolemaan.

Pyhän marttyyripiispa Quirinus Siscialaisen kaulaan ripustettiin kivi ja hänet heitettiin Rabajokeen. Ennen kuin hän katosi näkyvistä, hänen kuultiin lausuvan rukouksen ja kehotuksen sanoja. Tämä tapahtui vuonna 308. Kristityt nostivat hänen ruumiinsa joesta. Kun Pannonian kristityt pakenivat barbaareja 400-luvun alussa, he veivät pyhät reliikit mukanaan pyhän Sebastianuksen katakombeihin Roomaan, mistä ne siirrettiin vuonna 1140 Santa Marian kirkkoon Trastevereen.


[1] Muinoin Segestica; nyk. Kroatian Sisak.