Pyhä marttyyri Eulalia Barcelonalainen

Pyhä Eulalia oli kotoisin Barcelonan läheltä ja sai kristillisen kasvatuksen. Kun hän oli 12-vuotias, seudulle saapui keisarien Diocletianuksen (284–305) ja Maximianuksen (286–305) verenhimoinen lähettiläs Dacianus, joka oli määrätty panemaan toimeen kristittyjen vainoja.

Eulalia lähti salaa kotoaan, meni suoraan Dacianuksen tuomioistuimeen ja tunnusti Kristuksen nimen niin rohkeasti, että se yllätti tyrannin. Dacianus ajatteli, että Eulalian nöyryyttäminen saisi hänet luopumaan kristinuskosta, joten hän antoi sotilaan kantaa Eulaliaa olkapäillään toisen sotilaan ruoskiessa tätä. Eulalia ei tuntenut nöyryytystä vaan säteili pyhyyttä, ja tapahtuman nähneet kristityt ihailivat hänen kestävyyttään. Silloin tuomari antoi riisua hänet alastomaksi ja sitoa kuumennettuun rautatelineeseen, jossa hänen lihaansa revittiin rautakammoilla ja poltettiin soihduilla. Kun nuori tyttö pilkkasi kiduttajiaan ja nauroi heidän voimattomuudelleen, hänet heitettiin oljilla täytettyyn kuoppaan, johon kaadettiin palavaa öljyä ja sulanutta lyijyä. Mikään näistä kidutuksista ei voittanut hänen taivaallista iloaan, jonka Jumalan armo soi hänelle tehden hänet tunteettomaksi ruumiin kärsimyksiä kohtaan. Lopuksi hänet sidottiin ristiin, ja paikalla olijat näkivät hänen voittoisan sielunsa kohoavan taivaaseen valkoisen kyyhkysen muodossa. Pyhää Eulaliaa kunnioitettiin Barcelonan suojelijana ja hänen maineensa levisi koko Espanjaan ja Etelä-Ranskaan.