Pyhä Mars

Pyhä Mars, joka tunnetaan myös nimellä Martius, syntyi vuoden 440 tienoilla Keski-Galliassa. Jo nuorena hän halusi antaa itsensä kokonaan Jumalan palvelemiseen. Vartuttuaan täysi-ikäiseksi Mars jättikin taakseen maailman huolet ja vetäytyi yksinäisyyteen. Hän eli erakkona erään vuoren kyljessä, johon hän oli kaivertanut itselleen kivisen vuodepaikan.

Marsin pyhyys ja hengelliset lahjat toimivat magneetin tavoin. Hänen luokseen alkoi kerääntyä oppilaita, jotka aikaa myöten järjestäytyivät yhteisöksi. Marsin johtamassa munkkiyhteisössä elettiin erittäin yksinkertaisesti: aika kului rukouksessa ja viljelytöissä. Munkit tekivät karusta erämaasta kukoistavan puutarhan.

Pyhän Marsin elämäkerran kirjoittanut pyhä Gregorius Toursilainen kertoo seuraavan tapauksen Marsin elämästä. Eräänä yönä luostariin murtautui varas, joka aikoi anastaa munkkien omenat, yrtit, sipulit sekä valkosipulit. Kerättyään itselleen niin paljon kuin jaksoi kantaa ryöväri yritti paeta, muttei löytänytkään tietään pimeässä. Niinpä varas asettui maahan lepäämään ja odottamaan aamunsarastusta. Keljassaan valvonut Mars kuitenkin tiesi kaikesta, mitä oli tapahtunut.

Auringon noustessa Mars kutsui luostarin priorin[1] luokseen. Hän käski prioria menemään luostarin puutarhaan ja päästämään vapaaksi sinne tunkeutuneen härän. Mars kielsi prioria vahingoittamasta tunkeutujaa. “Anna hänelle kaikki, mitä hän haluaa”, Mars sanoi ja jatkoi, “sillä on kirjoitettu: Älä sido puivan härän suuta!” (1. Tim. 5:18).

Priori meni puutarhaan ja tapasi siellä varkaan, joka pelästyi nähdessään munkin. Varas hypähti ylös, heitti saaliinsa maahan ja aikoi karata, mutta jäi kuitenkin kiinni puutarhassa kukoistaviin piikkipensaisiin. Hymyilevä munkki auttoi varkaan irti pensaista ja rauhoitteli häntä. Tämän jälkeen hän vielä keräsi maahan pudonneen saaliin, ojensi sen varkaalle ja ohjasi tämän luostarin portille. “Mene rauhaan ja luovu pahoista teistäsi”, priori sanoi varkaalle ja antoi tämän mennä.

Pyhä Mars nukkui kuolonuneen yhdeksänkymmenen vuoden iässä vuoden 530 tienoilla. Hänen hautapaikkansa äärellä tapahtui monia ihmeitä.


[1] Lännen luostareissa priori on apotista eli luostarin johtajasta arvossa seuraava munkki, joka vastaa muun muassa luostarin käytännön asioista.

13
4