Pyhä Liberius Tunnustaja, Rooman paavi

Pyhä Liberius nousi Rooman piispanistuimelle 17.5.352. Hän päätti ensi töikseen vahvistaa ortodoksista uskoa kutsumalla koolle kirkolliskokouksen tukemaan Aleksandrian patriarkka Athanasiosta (18.1.), josta levitettiin valheita. Areiolainen keisari Konstantios kuitenkin tuomitsi Athanasioksen samoin kuin Nikean, Arlesin ja Milanon kirkolliskokoukset. Hän yritti voittaa Liberiuksen puolelleen, mutta kun tämä vastusti, hänet karkotettiin Traakiaan, missä hän kärsi kylmyydestä ja huonosta kohtelusta.

Rooman kristittyjen vaatimuksesta keisari suostui kutsumaan paavin takaisin karkotuspaikastaan ja kutsui hänet Sirmiumiin saadakseen hänet antamaan periksi. Liberius suostui tekemään myönnytyksiä kirkon yhtenäisyyden saavuttamiseksi ja omaksui sovittelevan kannan, jonka mukaan Poika on Isän kaltainen olemukseltaan, mutta edes keisarin painostuksesta hän ei tuominnut avoimesti Nikean synodin määritelmää samasta olemuksesta. Nyt Liberius saattoi palata piispanistuimelleen, missä Rooman kansa ja papisto toivottivat hänet tervetulleeksi. Hän työskenteli kirkon rauhan puolesta, kunnes nukkui pois rauhassa 24.9.366. Isän ja Pojan olemuksellisesta suhteesta päästiin koko kristikuntaa yhdistävään määritelmään toisessa ekumeenisessa kirkolliskokouksessa vuonna 381 Nikeassa.