Pyhä Karterios Kesarealainen

Pyhä Karterios toimi pappina ja katekumeenien opettajana Kappadokian pääkaupungissa Kesareassa keisari Diocletianuksen (284–305) aikana. Hän oli järjestänyt kristityille kaupunkiin pienen kirkon, johon he kokoontuivat kuuntelemaan hänen opetustaan. Kun vainon alkaessa Karterios ilmiannettiin maaherralle, hän piiloutui viranomaisilta ja pysytteli maan alla.

Silloin Kristus itse ilmestyi hänelle sanoen: ”Karterios, mene ja antaudu niille, jotka etsivät sinua. Sinun on kärsittävä paljon minun nimeni tähden, mutta minä olen sinun kanssasi, ja sinun ansiostasi monet uskovat ja pelastuvat.” Ilon ja kiitollisuuden täyttämänä pyhä Karterios lähti saman tien antautumaan. Hänet suljettiin vankilaan ja jonkin ajan kuluttua tuotiin maaherran eteen. Tämä käski hänen uhrata Serapikselle, mutta Karterios kieltäytyi tekemästä mitään myönnytyksiä. Hänet ruoskittiin häränjänteillä ja hänen nilkkansa lävistettiin, hänen kyntensä kiskottiin irti, hänen vatsaansa vasten painettiin tulipunaiseksi kuumennettu auranvannas ja hänet pantiin istumaan hehkuvalle rautatuolille. Hänen suuhunsa kaadettiin lyijyä, ja häntä poltettiin tulella.

Yöllä Herran enkeli ilmestyi Karteriokselle vankilassa ja virvoitti häntä. Sen jälkeen Karterioksen olemus huokui ylimaallista voimaa, joka sai monet pakanat uskomaan Kristukseen ja ottamaan kasteen.

Pyhä Karterios kesti kaikki kidutukset urhoollisesti laulaen ylistystä Jumalalle. Lopulta hänen kylkensä avattiin miekalla ja hän menehtyi. Kerrotaan, että hänen kyljestään valui niin paljon vettä, että hänen allaan palanut tuli sammui. Näin hän sai muistuttaa Herraansa, jonka kyljestä kuolinhetkellä valunut vesi sammutti pahuuden tulen ja avasi uudenlaisen elämän. Tällä tavoin pyhä Karterios päätti marttyyrikilvoituksensa voitollisesti ja sai Jumalalta voitonseppeleen. Tämä tapahtui vuona 298