Pyhä Julius I, Rooman paavi

Pyhä Julius syntyi Roomassa 200-luvun lopulla. Hänen elämänsä varhaisvaiheista ei tiedetä juuri muuta kuin että hänen isänsä nimi oli Rusticus. Julius valittiin Rooman piispaksi helmikuussa 337. Noustuaan piispanistuimelle hän joutui pian mukaan areiolaiskiistaan, joka riehui erityisen kiivaana Aleksandrian alueella.

Opillisten kiistojen tiimellyksessä olivat erityisesti Aleksandrian piispa pyhä Athanasios Suuri (18.1.) ja Ankyran piispa Markellos. Heidät oli jonkin verran aiemmin karkotettu omilta piispanistuimiltaan. Samana vuonna kun Julius vihittiin piispaksi, Athanasios ja Markellos saivat tilaisuuden palata omien hiippakuntiensa johtajiksi. Areiolainen Eusebios Nikomedeialainen[1] (k. 341) ja hänen seuraajansa vastustivat kuitenkin Athanasioksen ja Markelloksen paluuta. Eusebios joukkoineen halusi Juliuksen omalle puolelleen ja erityisesti oikeauskoisen Athanasioksen vastustajaksi.

Vuonna 338 näiden areiolaispiispojen lähettiläät saapuivat Juliuksen luo ja esittivät piispalle tekaistuja syytöksiä Athanasiosta vastaan. Kuultuaan syytökset Julius otti yhteyttä Athanasiokseen ja kertoi tälle, mistä tätä syytettiin. Athanasios lähetti omat edustajansa Roomaan. Kun Julius oli kysellyt heiltä asiasta, hän ymmärsi syytösten olevan tekaistuja.

Areiolaisten piispojen painostuksesta Julius kutsui koolle kirkolliskokouksen. Athanasios ja muut ortodoksiset piispat saapuivat Roomassa vuonna 340 tai 341 pidettyyn kokoukseen. Yhtään areiolaista tai puoliareiolaista piispaa ei kuitenkaan saapunut paikalle. Julius lähetti areiolaisille vaatimuksen, että näiden tulisi esittää näkökantansa hänen edessään.

Areiolaiset eivät kuitenkaan saapuneet Roomaan. Sen sijaan he vastasivat Juliukselle järjestämällä oman kirkolliskokouksensa. Vuonna 341 pidetyn kokouksen paikkana toimi Antiokia. Siellä Eusebios ja hänen kannattajansa valitsivat Georgioksen Aleksandrian piispanistuimelle. Eusebiosta seuraamattomat areiolaiset sen sijaan nostivat Aleksandrian patriarkaksi Pistoksen. Nyt Aleksandrialla oli kolme piispaa.

Julius lähetti Eusebiosta seuraaville piispoille kirjeen, jossa hän ilmoitti Athanasioksen olevan Aleksandrian todellinen piispa. Julius käytti kirjeessään Rooman piispanistuimen vaikutusvaltaa saadakseen asiat selvitetyksi. Asia ei kuitenkaan ratkennut lopullisesti ennen kuin keisarien Konstansin ja Konstantinoksen koolle kutsumassa Sardican kirkolliskokouksessa vuoden 343 tienoilla. Kokouksessa todettiin, että Julius oli tehnyt oikein salliessaan Athanasioksen ja Markellos Ankyralaisen vedota Rooman piispanistuimeen. Athanasios ja Markellos julistettiin oikeaoppisiksi ja heidät palautettiin omille piispanistuimilleen. Sittemmin Markellos meni areiolaisuuden vastustamisessa toiseen äärimmäisyyteen (sabellianismi), ja Athansios joutui toteamaan hänet harhaoppiseksi.

Oikeauskoisuuden puolustamisen lisäksi Julius rakennutti piispakaudellaan useita kirkkoja ja basilikoja Roomaan. Pyhä Julius I nukkui kuolonuneen synnyinkaupungissaan vuonna 352.


[1] Eusebios Nikomedeialainen tuli tunnetuksi keisari Konstantinuksen kastajana. Kyseessä on eri henkilö kuin samanniminen Kirkkohistorian kirjoittaja.

12
4