Pyhä Johannes, Zikhnan metropoliitta

Pyhä Johannes vaikutti 1300-luvulla. Hänen vanhempansa kuolivat, kun hän oli vain kaksivuotias. Hänen setänsä munkki Joannikios otti hänet keljaansa ja kasvatti häntä huolellisesti opettaen hänelle pyhiä kirjoituksia ja antaen hengellisiä neuvoja. Näin Johannes kasvoi profeetta Samuelin tavoin pienestä pitäen Jumalan yhteydessä. Hänestä tuli munkki ja pian hän sai myös pappisvihkimyksen.

Myöhemmin lähellä sijainneen Zikhnan pikkukaupungin asukkaat tahtoivat Johanneksen piispakseen. Tämä lähetti heidät pyytämään aikeelleen suostumuksen sedältään ja hengelliseltä ohjaajaltaan Joannikiokselta, jonka siunauksetta hän ei tahtonut tehdä mitään. Joannikios ei tahtonut kuullakaan asiasta ja suostui vasta, kun Johannes lupasi hänelle huolehtia myös heidän luostaristaan sekä setänsä eläessä että hänen kuolemansa jälkeen.

Piispa Johannes paneutui innokkaasti kaitsemaan hänelle uskottua laumaa, mutta lupauksensa mukaan hän ei unohtanut myöskään Johannes Edelläkävijälle omistettua luostariaan Menoikionin vuorella. Kun hänen setänsä kuoli, hän luopui tälle antamansa kirjallisen lupauksen mukaisesti piispan asemasta ja omistautui kokonaan huolehtimaan luostarista. Hän rakennutti sinne uuden tilavan kirkon ja trapesan veljestölle. Bysantin keisari Andronikos III Paleologos ja Serbian hallitsija Stefan Uroš III olivat luostarin suuria hyväntekijöitä, joiden antamilla varoilla luostarin laajennustöitä tehtiin. Serreksen kaupunkiin rakennettiin sivuluostari. Johannes sai hankituksi luostarilleen myös pysyviä tulolähteitä ja huolehti siitä, että sen oikeudet oli vahvistettu niin maallisin kuin kirkollisinkin asiakirjoin.

Elettyään pitkän elämän ja hyvän vanhuuden erinomaisena esikuvana johtamilleen munkeille Johannes kuoli rauhallisesti vuonna 1333.

12
12