Pyhä Illtyd Waleslainen

Pyhä Illtyd (Illtud, Iltut, Hildutus, Aeltut) on yksi tärkeimpiä waleslaisia pyhiä. Hänen isänsä oli kuuluisa soturi, mutta tahtoen omistaa poikansa Jumalalle hän antoi Illtydin kirkolliseen kouluun. Illtyd oli lahjakas oppilas, mutta hänen oli taisteltava kutsumuksensa kanssa pitkään ja kivuliaasti. Opiskeluvuosiensa jälkeen Illtyd näet päätti luopua hengellisestä urasta; hän ryhtyi sotilaaksi ja meni naimisiin. Ajatus siitä, mitä hän oli menettänyt, ei kuitenkaan jättänyt häntä rauhaan. Kerran metsästysretkellä ollessaan hän tapasi paikallisen pyhän erakon, joka pyysi hartaasti häntä palaamaan takaisin kuningasten Kuninkaan soturiksi. Illtyd joutui omantunnontuskiin ja pian hän teki täyskäännöksen, jätti vaimonsa tahtoen elää munkkielämää ja lähti piispa Dubricuksen luokse. Piispan siunauksesta Illtyd ajeli päänsä, otti tonsuurin ja lähti erakoksi vaimonsa järkytyksestä huolimatta.

Illtyd tunnettiin Brittein saarten oppineimpana kelttinä, joka hallitsi niin pyhän Raamatun kuin muutkin tiedonlajit. Hän perusti Glamorganiin Llanilltud Fawrin luostarin, jossa tehtiin ahkerasti sekä maallista että hengellistä työtä. Illtyd opetti luostarin koulussa, ruokki nälkäisiä, vaatetti köyhiä ja kävi katsomassa sairaita. Luostarin ruokittavana oli yli satapäisen veljestön lisäksi lukuisia työmiehiä ja satakunta köyhää. Evankeliumi levisi Kaakkois-Walesin alueella juuri tästä luostarista käsin. Kun Bretagneen tuli nälänhätä, Illtyd vei sinne laivalla ruoka-apua.

Pyhä Illtyd tiesi kuolinhetkensä ennalta ja nukkui pois rauhassa joskus 500-luvun alussa. Hänen raskas päätöksensä uhrata avioliittonsa tuotti kirkolle ja koko alueelle moninkertaisen hyödyn. Pyhästä Illtydistä kirjoitettiin myöhemmin monenlaisia legendoja; erään waleslaisen kertomuksen mukaan hän oli yksi kolmesta ritarista, jotka kuningas Arthur asetti vartioimaan pyhää maljaa (Holy Grail). Illtydin perustama luostari oli toiminnassa normannien valloitukseen asti (1066). Walesissa hänen muistolleen omistettiin useita kirkkoja.

6
11