Pyhä Gerard, Toulin piispa

Pyhä Gerard[1] syntyi vuonna 935 Preussin Colognessa (nyk. Köln). Hänen perheensä kuului ylhäiseen sukuun, jonka johtohahmo oli Gerardin isä Ingranne. Gerard suoritti opintonsa Colognen katedraalikoulussa toivoen saavansa pappisvihkimyksen. Hänen suunnitelmansa kuitenkin muuttuivat, kun hänen äitinsä Emma kuoli salamaniskuun. Poika piti äitinsä kuolemaa rangaistuksena omista synneistään. Tämän vuoksi Gerard päätti omistaa koko elämänsä Jumalan palvelemiseen ja katumuksen harjoittamiseen. Hän meni Pyhälle Pietarille omistettuun luostariin, jossa hän alkoi kilvoitella hyveissä.

Gerardin hyveellinen elämä tuli pian tunnetuksi alueella. Kun Colognen arkkipiispa Bruno sai kuulla Gerardista ja tämän kilvoitteluinnosta, hän kutsui tämän luokseen. Vuonna 963 arkkipiispa Bruno lähes pakotti Gerardin hyväksymään piispanvihkimyksen. Tällä tavoin vasta 28-vuotias Gerard nousi Toulin piispanistuimelle.

Gerard toimi Toulin piispana 31 vuoden ajan. Piispallisten tehtäviensä lisäksi hän toimitti joka päivä täydet hetkipalvelukset. Joka päivä hän myös luki pyhiä kirjoituksia sekä pyhien elämäkertoja, joiden opetuksia hän tapasi mietiskellä öisin.

Gerard tuli tunnetuksi puhetaidoistaan Toulissa ja sen ympäristössä. Hän myös lähetti lahjakkaita pappejaan maaseudulle opettamaan sikäläisiä kristittyjä. Gerard teki Toulista kuuluisan koulutuskeskuksen. Hänen vaikutuksestaan kaupunkiin tuli irlantilaisia, skotlantilaisia ja kreikkalaisia munkkeja. Gerard piti huolta, etteivät papiksi opiskelevat keskittyneet ainoastaan älylliseen ponnisteluun. Hänen mukaansa oli tärkeämpää viettää hengellistä kilvoitteluelämää, ja tämän vuoksi pappisoppilaiden tuli pyrkiä erityisesti kehittämään sisäistä elämäänsä hyveillä. Samaa periaatetta Gerard toteutti myös omassa elämässään pyrkien jatkuvasti edistymään hurskauden harjoittamisessa.

Piispuutensa aikana Gerard rakennutti uudelleen useita kirkkoja ja luostareita kuten Pyhän Stefanoksen katedraalin ja Pyhän Mansuetin ja pyhän Martinuksen luostarit. Gerard perusti Touliin myös sairaalan. Vuonna 982 alueelle tuli nälänhätä, jota seurasi ruttoepidemia. Gerard pyrki auttamaan ensin nälänhädän uhreja ja sitten sairastuneita. Kun hallitsija Otto II sai kuulla Gerardin anteliaisuudesta, hän asetti Gerardin alaisuuteen kaikki maan luostarit.

Toulin esipaimen pyhä Gerard nukkui kuolonuneen vuonna 994. Hänen elämäkertansa kirjoitettiin jo samana vuonna. Sen laati Pyhän Aperin luostarin johtaja Widric. Pyhä Gerard kanonisoitiin vuonna 1050, eli vain neljä vuotta ennen kirkon jakaantumista. Kanonisoinnin vahvisti paavi Leo IX (1049–1054), joka oli aiemmin palvellut Toulin piispana nimellä Bruno.


[1] Tunnetaan myös nimillä Gerald ja Geraud.

23
4