Pyhä Eulogios Vieraanvarainen

Pyhä Eulogios, joka asui eräässä Thebaiksen kylässä Egyptissä keisari Justinianuksen aikana (518–527), ansaitsi elantonsa kivenhakkaajana. Joka ilta palattuaan töistä hän kiersi kylää etsien matkustavaisia tai erämaasta käsitöitään myymään tulleita munkkeja, jotka hän sitten kutsui luokseen. Hän otti heidät sydämellisesti vastaan, pesi heidän jalkansa ja valmisti heille aterian, jonka aikana käytiin kauniita hengellisiä keskusteluja. Tähän hän käytti koko päiväpalkkansa. Ruoantähteet hän antoi koirille säästämättä mitään seuraavaksi päiväksi, sillä hän luotti kokonaan Jumalan huolenpitoon.

Abba Daniel oli yksi niistä, joita Eulogios usein kestitsi ja majoitti kodissaan. Hän ihaili suuresti Eulogioksen elämäntapaa ja alkoi rukoilla, että Jumala antaisi tälle paljon varallisuutta, niin että hän pystyisi auttamaan entistä useampia ihmisiä. Pitkän paaston ja paljon rukouksen jälkeen Kristus ilmestyi Danielille ja lupasi toteuttaa hänen anomuksensa, jos hän suostuisi takaamaan, ettei Eulogioksen sielu kärsi vahinkoa. Abba Daniel suostui iloiten. Muutaman päivän kuluttua Eulogios hakatessaan suurta kiveä löysi sen alta kätköpaikan, joka oli täynnä kultaa. Peläten, että kyläpäällikkö ottaisi häneltä rahat, Eulogios päätti siirtyä aarteineen Konstantinopoliin. Siellä hänen rikkautensa avasi hänelle pääsyn ylhäisiin piireihin ja hän kohosi prefektin arvoon. Hän hankki itselleen mahtavan talon ja eli ylellisesti. Köyhät hän unohti kokonaan.

Kahden vuoden kuluttua abba Daniel sai uuden ilmestyksen, jossa hän näki, kuinka paholainen veti perässään kahleissa olevaa Eulogiosta. Heti hän tajusi, mitä oli tapahtunut, ja kiiruhti Konstantinopoliin palauttaakseen suojattinsa hyveen tielle. Eulogioksen palvelijat eivät kuitenkaan päästäneet köyhää munkkia lähellekään isäntäänsä ja kerran portinvartija pahoinpiteli abba Danielin puolikuoliaaksi.

Itkien Daniel pyysi Jumalanäitiä vapauttamaan hänet takauksesta, jonka hän oli antanut Eulogioksen puolesta. Lopulta Jumalanäiti ilmestyi hänelle unessa ja ensin moitti häntä Eulogioksen asioihin puuttumisesta, mutta lupasi sitten – Danielin suureksi helpotukseksi – palauttaa Eulogioksen entiseen Jumalalle otolliseen tilaansa. Kolme kuukautta tämän jälkeen keisari Justinus kuoli ja valtaistuimelle nousi Justinianus. Eulogios sekaantui salaliittoon, joka tahtoi kukistaa uuden keisarin. Salaliitto kuitenkin paljastui, ja keisari etsi siihen osallisia tappaakseen heidät. Eulogios oli etsittyjen henkilöiden joukossa.

Pelastaakseen henkensä Eulogios jätti kaiken omaisuutensa ja pakeni köyhäksi maatyöläiseksi naamioituneena takaisin kotikyläänsä. Siellä hän jatkoi entistä kivenhakkaajan työtään. Jumala ei ollut unohtanut hänen aikaisempia hyviä tekojaan, ja Hänen avullaan Eulogios omaksui nopeasti uudestaan aikaisemman pyhän elämäntapansa.

Käydessään seuraavan kerran kylässä abba Daniel kohtasi siellä entisen köyhiä rakastavan Eulogioksen. Daniel kertoi Eulogiokselle oman osuutensa hänen kohtaloonsa. He molemmat itkivät liikutuksesta ja kiittivät Jumalaa, joka oli pelastanut Eulogioksen rikkauden vaaroista. Jumala antoi Eulogiokselle terveyttä ja hän saattoi jatkaa työntekoa ja vieraanvaraisuuttaan lähes 100-vuotiaaksi. Hänen muistopäiväänsä juhlittiin erityisesti Konstantinopolissa Pyhän Mokioksen kirkossa, jossa myös hänen reliikkinsä todennäköisesti olivat.

Abba Daniel kertoi Eulogioksen tarinan oppilaalleen ja kielsi tätä levittämästä sitä edelleen omana elinaikanaan. Oppilas totteli häntä. Vasta ohjaajavanhuksensa kuoleman jälkeen hän kertoi sen muille erämaaisille Jumalan kunniaksi sekä opetukseksi siitä, ettei pidä tavoitella katoavaa mammonaa vaan on etsittävä ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa.

27
4