Pyhä Augustinus Canterburylainen

Kun paavi Gregorios Suuri (12.3.) päätti vuonna 596 lähettää lähetystyöntekijöitä Britannian anglosaksien pariin, hän valitsi neljäkymmentä munkkia ja heidän johtajakseen pappismunkki Augustinuksen. Tämä toimi varajohtajana paavin Roomaan Caeliuksen kukkulalle perustamassa Pyhän Andreaksen luostarissa. Valtaosa Britannian (kelttiläisistä) asukkaista oli ollut kristittyjä 200-luvulta asti, mutta mantereelta tulleet anglosaksit olivat valloittaneet Britannian 400-luvulla, tuhonneet verilöylyssä kristinuskon merkit ja työntäneet keltit Walesiin ja Cornwalliin, joten evankeliumin julistaminen jouduttiin aloittamaan Länsi-Englannissa lähes alusta. Munkit matkustivat ensin askeettisesta perinteestään tunnettuun Lérinsin luostariin Provencessa. Siellä he saivat kuulla anglosaksien raa'asta käytöksestä, palasivat pelon vallassa takaisin ja lähettivät Augustinuksen Roomaan kertomaan asiasta paaville.

Pian Augustinus palasi mukanaan paavi Gregorioksen laatimat suosituskirjeet Arlesin piispalle ja frankkilaisille kuninkaille. Vietettyään talven Pariisissa munkit ylittivät Kanaalin ja saapuivat Thanetin saarelle Kentin kuningaskunnan itäosaan, jonka hallitsija Ethelbert pyysi heitä kertomaan uskostaan. Hän antoi heille luvan saarnata kuningaskunnassaan ja tarjosi heille asunnon pääkaupungissaan Canterburyssa. Roomalaiset munkit saapuivat kaupunkiin ristisaatossa kantaen ristiä ja Kristuksen ikonia sekä laulaen litaniaa ja menivät kirkkoon, joka oli rakennettu ennen anglosaksien hyökkäystä. He järjestivät luostarielämänsä apostolien ja alkukirkon kristittyjen mallin mukaisesti ja alkoivat julistaa evankeliumia. Heidän sanoissaan oli sellainen voima, että kuningas Ethelbert otti kasteen helluntaina 597 ja kehotti alaisiaan tekemään samoin. Jouluna kastettiin kymmenentuhatta anglosaksia.

Uusi kirkko kasvoi nopeasti Augustinuksen viisaalla johdolla ja kuninkaan avulla. Arlesin arkkipiispa pyhä Virgilius (5.3.) vihki Augustinuksen piispaksi. Paavi lähetti vielä kaksitoista lähetystyöntekijää ja heidän mukanaan palliumin merkiksi siitä, että Augustinus johti koko Englannin kirkkoa, sekä pyhiä reliikkejä ja kirkkoesineitä. Augustinus rakennutti Canterburyyn katedraalin ja kaupungin ulkopuolelle pyhille Pietarille ja Paavalille omistetun luostarin, jota hänen kuolemansa jälkeen kutsuttiin pyhän Augustinuksen luostariksi. Hän ei antanut tuhota pakanoiden temppeleitä, vaan ne puhdistettiin ja pyhitettiin kristillisiksi kirkoiksi, ja pakanallisia juhlapäiviä korvattiin kirkollisilla juhlilla.

Augustinus toimi yhteistyössä kelttiläisten ja walesilaisten piispojen ja oppineiden kanssa Britannian muiden osien evankelioimisessa ja yritti saada kelttiläisiä kirkonmiehiä luopumaan vanhoista kelttikristillisistä tavoistaan, jotka poikkesivat roomalaisista käytännöistä. Augustinus vietti viimeiset elinvuotensa levittämällä ja vahvistamalla uskoa Ethelbertin kuningaskunnassa. Hän nimitti kaksi muuta piispaa, joiden istuimet olivat Lontoossa ja Rochesterissa, mikä mahdollisti lähetystyön laajentamisen maan muihin osiin. Kylvettyään näin Englannin uuden kirkon siemenet pyhä Augustinus nukkui pois rauhallisesti 26.5.604.

Kuningas Ethelbertin kuoltua vuonna 616 uudet piispat joutuivat lähtemään Englannista, ja vasta vuonna 633 Yorkin arkkipiispa Paulinus saapui Kentiin ja jatkoi evankeliointityötä. Vuonna 672 anglosaksisen kirkon johtoon tuli pyhä Teodor Canterburylainen (19.9.).

26
5