Pyhä apostolienvertainen Olga Venäläinen

Pyhä Olga syntyi 800-luvun lopussa nykyisen Pihkovan seudulla. Hänen vanhempansa olivat pakanoita, todennäköisesti varjageja eli viikinkejä, mistä kertoo hänen nimensä, joka periytyy muinaisskandinaavisesta nimestä Helga. Olga oli saanut Jumalalta synnyinlahjaksi terävän älyn ja harvinaisen kauneuden. Eräänä päivänä hän liikkui pojan asuun pukeutuneena veneellä pitkin Velikaja-jokea. Kiovan perintöruhtinas Igor, joka oli metsästysretkellä Pihkovan seudulla, pyysi tätä soutamaan hänet joen yli. Kun hän sitten huomasi, että Olga oli tyttö ja harvinaisen kaunis, hän rakastui oikopäätä ja alkoi ahdistella Olgaa. Olga kuitenkin pysäytti hänet sanoen:
”Olen nuori ja yksin enkä ylhäistä säätyä, ja olen siksi suojaton edessäsi, mutta tiedä, että ennemmin heittäydyn veteen ja hukuttaudun kuin jättäydyn häväistäväksesi.”

Jonkin ajan kuluttua Kiovan ruhtinas Oleg, Igorin holhooja, alkoi etsiä Igorille puolisoa. Nuorukainen ei kuitenkaan mieltynyt yhteenkään ylhäiseen neitoon, vaan käski etsiä tytön, joka oli soutanut hänet joen yli Pihkovassa. Olga haettiin Kiovaan ja hänestä tuli Igorin puoliso. Isänsä kuoleman jälkeen Igor hallitsi Kiovan ja Novgorodin ruhtinaana.

Vuonna 945 drevljanit, eräs itäslaavien heimo, surmasivat Igorin. Vastuu ruhtinaskunnan hallinnosta siirtyi Olgalle, kunnes hänen kolmivuotias poikansa Svjatoslav varttuisi täysi-ikäiseksi. Kun itäslaavien ruhtinas alkoi tavoitella Olgaa puolisokseen ja lähetti hänen luokseen puhemiehiään, Olga kosti miehensä kuoleman tekemällä läheteistä johdonmukaisesti selvää. Lopulta hän alisti drevljanit kokonaan valtaansa.

Olga osoittautui viisaaksi ja voimakkaaksi hallitsijaksi. Hän onnistui keskittämään vallan luomalla niin sanotun pogosta-järjestelmän. Pogostat toimivat kaupan ja veronkannon keskuksina. Myöhemmin maan kristillistyessä niihin rakennettiin kirkot ja niistä muodostui seurakuntia. Olgan aikana Venäjälle rakennettiin ensimmäiset kivirakennukset: ruhtinaan linna Kiovaan ja toinen sen ulkopuolelle. Olga ei solminut toista avioliittoa, vaan vietti miehensä kuoleman jälkeen puhdasta elämää.

Olga mahdollisesti kuuli kristinuskosta ensimmäisen kerran kristityiltä viikingeiltä, joita oli paljon Igorin palveluksessa. Hän pyrki luomaan suhteita kristilliseen Bysanttiin. Vuonna 957 hän teki hengellisen ja diplomaattisen matkan Konstantinopoliin, jossa keisari Konstantinos VII Porfyrogennitos otti hänet loistokkaasti vastaan ja antoi hänelle paikan hovinsa johtavien naisten joukossa. Nestorin kronikan mukaan Olga otti kasteen Konstantinopolissa patriarkka Polyeuktokselta ja sai kristillisen nimen Helena pyhän apostolienvertaisen Helenan mukaan. Keisari Konstantinos ei kuitenkaan mainitse Olgan kastetta kuvauksessaan tämän vierailusta, mikä on antanut muutamille tutkijoille aiheen olettaa, että Olga oli kastettu Kiovassa jo ennen Bysantin matkaansa.

Venäjälle palattuaan Olga alkoi julistaa kristinuskoa ja rakennuttaa kirkkoja. Pohjoisessa Velikaja-joen varrella hän näki näyssä kolmisäteisen valon, minkä jälkeen hän rakennutti paikalle Pyhän Kolminaisuuden kirkon ja perusti Pihkovan kaupungin. Olgan poika Svjatoslav pysyi kuitenkin pakanana ja suhtautui kristinuskoon vihamielisesti. Niinpä Olgan haave Venäjän kansan kastamisesta ja kristinuskon vakiinnuttamisesta vallitsevana uskontona ei vielä voinut toteutua. Svjatoslavin sotaretkien aikana hän kuitenkin opetti tämän kolmelle pojalle Jaropolkille, Olegille ja Vladimirille (15.7.) kristinuskon totuuksia, vaikka ei poikansa vastustuksen takia voinut kastaa heitä.

Vuonna 969 Olga sairastui. Vielä kerran hän yritti käännyttää suuriruhtinas Svjatoslavin kristityksi, mutta tämä kieltäytyi jyrkästi. Silloin Olga ennusti kristinuskon nousun Venäjällä, samoin kuin Svjatoslavin kuoleman sotaretkellä paimentolaisheimoja vastaan. Rukous huulillaan hän antoi sielunsa Jumalalle. Hänen toivomuksestaan hänet haudattiin maahan kristillisin menoin. Pyhä Olga kanonisoitiin virallisesti 1200-luvun puolivälissä, mutta hänen kunnioituksensa voidaan katsoa alkaneen jo 1000-luvun alussa, jolloin hänen pojanpoikansa pyhä Vladimir siirrätti hänen reliikkinsä Jumalanäidin kuolonuneen nukkumiselle pyhitettyyn Kymmenysten kirkkoon (Desjatinnaja tserkov) Kiovassa.

Pyhän Olgan kasteella ei ollut hänen toivomaansa välitöntä vaikutusta Venäjän kristillistymiseen, mutta hän valmisti tietä pojanpoikansa Vladimirin toiminnalle Venäjän kansan kastajana.

11
7