Pyhä Anthusa Konstantinopolilainen

Pyhä Anthusa oli ikonoklastisen keisari Konstantinos V Kopronymoksen (741–775) ja tämän ensimmäisen vaimon Irenen tytär. Anthusalla oli kaksosveli Leo, josta tuli myöhemmin keisari Leo Kasaari (hallitsi 775–780). Sisarukset syntyivät 25. tammikuuta vuonna 750.[1]

Synnyttäessään kaksosia keisarinna Irene kärsi poikkeuksellsen kovia tuskia. Tämän vuoksi Konstantinos kutsutti paikalle pyhän igumenia Anthusa Mantinealaisen (27.7.). Aiemmin keisari oli heitättänyt igumenian tyrmään, koska tämä oli puolustanut ikoneita. Nyt hän pyysi vangitsemaansa igumeniaa rukoilemaan vaimonsa ja tulevien lastensa puolesta. Igumenia Anthusa toteutti keisarin pyynnön. Hän myös ennusti, että keisarinna saisi kaksoset ja kertoi heidän tulevaisuudestaan. Niinpä syntynyt tyttö nimettiin igumenian mukaan Anthusaksi.

Vaikka keisari Konstantinos oli kuvainraastaja ja sikäli harhaoppinen, hänen ensimmäinen vaimonsa oli ortodoksinen ja harras kristitty. Keisarinna Irene kasvatti tyttärensä hurskaaksi kristityksi, joka pysyi uskollisena Kristuksen kirkolle äitinsä kuoleman jälkeenkin. Hyvin nuorena Anthusassa syttyi myös halu tulla Kristuksen morsiameksi.

Anthusan vartuttua nuoreksi neidoksi keisari alkoi suostutella häntä menemään naimisiin. Anthusa ei suostunut isänsä ehdotuksiin. Koko hovi yritti saada neitoa muuttamaan mielensä, mutta he eivät onnistuneet. Toisin kuin sisarensa Leo halusi naimisiin. Noin yhdeksäntoistavuotiaana hänet vihittiinkin kaksi vuotta nuoremman Irenen kanssa joulukuussa 769. Kun keisari Konstantinos kuoli, Anthusa antoi kaiken omaisuutensa köyhille ja orvoille.

Anthusan veljen vaimo keisarinna Irene (780–802) arvosti Anthusaa runsaasti. Molemmat naiset olivat ikonien kunnioittajia. Sen sijaan keisariksi noussut Leo IV ei jakanut vaimonsa ja sisarensa uskoa. Syyskuussa vuonna 780 Leo IV kuoli taistelussa bulgaareja vastaan. Keisarinna Irene siirtyi valtakunnan johtoon ja pyysi Anthusaa hallitsemaan kanssaan. Valta ja maalliset huolet eivät kuitenkaan kiinnostaneet Anthusaa. Ollessaan hovissa Anthusa kyllä pukeutui keisarin tyttärelle sopiviin vaatteisiin, mutta niiden alla hän piti karkeaa jouhipaitaa. Hän söi erittäin askeettisesti ja joi ainoastaan vettä. Usein Anthusa myös veisasi kirkkoveisuja ja psalmeja.

Vuonna 787 kokoontui Nikeassa seitsemäs ekumeeninen kirkolliskokous, joka palautti ikonien kunnioittamisen ja tuomitsi ikonienraastamisen harhaopiksi. Hieman tämän jälkeen Anthusa päätti astua enkelielämään, ja pyhä patriarkka Tarasios (784–806, muistopäivä 25.2.) vihki hänet nunnaksi.

Anthusa perusti Konstantinopoliin Omonian luostarin,[2] joka tuli tunnetuksi tiukasta luostarisäännöstään. Itse pyhä Anthusa oli nöyryyden esikuva. Hän teki raskasta työtä, siivosi kirkkoa ja kantoi vettä. Hän ei koskaan itse istunut ruokapöydässä, vaan toimi aina tarjoilijana sisariston ruokaillessa. Pyhä Anthusa eli 52-vuotiaaksi ja nukkui rauhassa kuolonuneen vuonna 801.


[1] Toisten lähteiden mukaan Anthusa oli keisari Konstantinoksen kolmannen vaimon Eudokian tytär. Eudokian kanssa Konstantinos sai yhteensä kuusi lasta, viisi poikaa ja yhden tyttären.

[2] Sana ομόνοια tarkoittaa yksimielisyyttä, sopusointua, rauhaa.

12
4