Pappismarttyyri Leonti, Rostovin piispa

Pyhä Leonti oli syntyperältään venäläinen. Eräiden lähteiden mukaan hän oli kotoisin Kiovasta, toisten mukaan hän syntyi Konstantinopolissa. Joka tapauksessa hän oleskeli nuoruudessaan 1000-luvulla Konstantinopolissa ja mahdollisesti vihkiytyi siellä munkiksi. Sittemmin hän siirtyi Kiovan luolaluostariin, jossa hän kilvoitteli pyhittäjien Antonin ja Feodosin ohjauksessa.

1040-luvulla Leonti valittiin piispaksi Rostoviin. Pakanat olivat karkottaneet kaupungista sen kaksi ensimmäistä piispaa Feodorin ja Ilarionin eikä heillä ollut minkäänlaista halua kuunnella Leontin opetusta. Tämä alkoi kuitenkin rohkeasti julistaa kristinuskoa. Kerran pakanat pieksivät hänet ja karkottivat kaupungista. Pyhä Leonti ei kuitenkaan antanut periksi. Hän rakennutti kaupungin ulkopuolelle Pyhän ylienkeli Mikaelin kirkon, jossa hän opetti luonaan käyville lapsille kristinuskoa ja kastoi heidät. Pian aikuisiakin alkoi käydä armoitetun piispan luona saamassa opetusta ja ottamassa kasteen. Tämä herätti vihaa kiivaimmissa pakanoissa. He piirittivät suurella joukolla kirkon ja uhkasivat tappaa Leontin. Kirkon papisto pelästyi, mutta Leonti pukeutui rauhallisesti piispalliseen pukuunsa ja meni risti kädessään väkijoukkoa vastaan. Hänen apostolinen lujuutensa ja rauhallisuutensa uhkaavan kuoleman edessä pysäytti kiihtyneen joukon ja hänen armontäyteiset sanansa tekivät ihmisiin niin suuren vaikutuksen, että monet lankesivat hänen eteensä pyytäen kastetta. Tästä lähtien pyhä Leonti kiersi ympäröiviä alueita julistaen Kristusta Vapahtajaa. Näin pakanuus alkoi väistyä Rostovin seudulta ja oikean uskon valo loisti kirkkaana.

Pyhän Leontin apostolinen toiminta päättyi marttyyrikuolemaan, kun pakanat surmasivat hänet noin vuonna 1073. Hänet haudattiin Rostoviin Jumalansynnyttäjän kirkkoon. Kirkko tuhoutui myöhemmin tulipalossa. Uuden kirkon perustuksia kaivettaessa vuonna 1164 löytyivät pyhän Leontin maatumattomat jäännökset.