Ortodoksisen kirkon jumalanpalveluksissa kirkkolaulusta vastaavat kanttorin johdolla ortodoksiseen kirkkomusiikkiin perehtyneet laulajat, joille kirkossa laulaminen on vapaaehtoinen palvelutehtävä. Jokaisessa seurakunnassa toimii yksi tai useampia säännöllisesti harjoittelevia kirkkokuoroja, jotka laulavat sekä seurakunnan jumalanpalveluksissa että mahdollisuuksien mukaan myös kirkollisissa toimituksissa. Osa kuoroista myös konsertoi ja julkaisee äänitteitä.
Kirkkokuorossa laulaminen ei edellytä kirkon jäsenyyttä, mutta se voi ajan myötä johtaa kirkkoon liittymiseen, sillä kirkkolaulaja perehtyy laulaessaan hyvin konkreettisella tavalla kirkon oppiin, jumalanpalveluselämään ja kirkollisiin toimituksiin samalla kun hän tutustuu seurakuntayhteisöön ja aivan erityisesti toisiin kirkkolaulajiin.
Kirkkolaulajan tehtävässä riittää opittavaa vuosikymmeniksi. Vaikka suuri osa jumalanpalvelusveisuista on nuotitettu, niin kirkkovuoden palveluksiin sisältyy paljon myös kahdeksansävelmistön sävelmäkaavojen mukaan laulettavia tekstejä. Eri sävelmien omaksumisen lisäksi laulajat pääsevät harjoittelemaan myös eri kielillä laulamista, sillä kaikissa seurakunnissa toimitetaan jumalanpalveluksia myös muilla kielillä kuin suomeksi.
Useimmissa seurakunnissa etsitään jatkuvasti lisää sitoutuneita kirkkolaulajia. Jos tämä hieno palvelutehtävä kiinnostaa, niin kannattaa olla yhteydessä paikallisen seurakunnan kanttoriin ja sopia tapaamisesta ja/tai koelaulusta.
Seurakuntakuorojen lisäksi Suomessa toimii myös muita ortodoksista kirkkomusiikkia esittäviä ja tunnetuksi tekeviä kuoroja. Suomen ortodoksinen kanttorikuoro on nimensä mukaisesti lähinnä kanttoreista ja kirkkomusiikin opiskelijoista koostuva kuoro. Yhdistyspohjaisista kuoroista tunnetuimpia ovat jo pari vuosikymmentä toimineet Ortodoksinen Kamarikuoro ja Kamarikuoro Krysostomos, joiden laulajista monet laulavat myös oman seurakunnan kuoron riveissä.