Tutkimusprojekti toi tietoa kanttorin työn veto- ja pitovoimatekijöistä
Tutkimusaineiston on kerännyt ja analysoinut ortodoksisen kirkkomusiikin opiskelija Annamari Moilanen osana omaa opinnäytettään.
Keskustelu kirkossamme käsillä olevasta työvoimapulasta on viime aikoina kohdistunut pääasiassa kanttoreihin. Kanttoreita eläköityy, eikä kirkkomusiikin opinnoista Itä-Suomen yliopistosta valmistuvien määrä kata kaikkia avautuvia toimia. Kanttorin töistä hakeudutaan myös muille aloille.
– Tarvitsemme kirkkona tutkimustietoa kanttorin työhön liittyvistä kokemuksista ja odotuksista pystyäksemme kehittämään työn vetovoimaa sekä arvioimaan, mitkä tekijät työntävät kanttoreita pois kirkon töistä, toteaa kirkkomusiikin apulaisprofessori Maria Takala-Roszczenko Itä-Suomen yliopistosta.
– Käynnistimme viime keväänä tutkimusprojektin, jossa selvitetään paitsi alalta lähtevien kokemuksia, myös mahdollisia hidasteita koulutuksen läpivirtaukselle eli syitä, miksi kirkkomusiikin opinnot ovat jääneet tauolle tai keskeytyneet kokonaan. Tutkimusaineiston on kerännyt ja analysoinut kirkkomusiikin opiskelija Annamari Moilanen osana omaa opinnäytettään.
Alan opiskelijana Moilanen on varsin tietoinen kirkon työhön liittyvistä haasteista.
– Kanttorin työ kiinnostaa monipuolisuudellaan ja olen iloinen, että Maria keksi minulle näin kiinnostavan ja ajankohtaisen aiheen. Minua kiinnostaa se, kuinka toimintatapoja ja työkulttuuria voisi kirkon alalla kehittää niin, että työssä olisi helpompi jaksaa. Kirkkomusiikin ajaton kauneus kutsuu kyllä tälle alalle, hyvinvoiva ja viihtyisä työyhteisö ja -ympäristö saisi myös pysymään siellä.
Kanttorin työn vetovoima Suomen ortodoksisessa kirkossa -kyselytutkimuksen kysely lähetettiin kesäkuussa 2023 niille ortodoksisen teologian kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehdosta valmistuneille, jotka eivät ole tällä hetkellä kanttorin toimessa sekä niille ortodoksisen teologian kirkkomusiikin opinnot aloittaneille, joiden opiskelut eivät ole aktiivisessa vaiheessa. Kohderyhmään kuului yhteensä 54 henkilöä, joista teologian maisteriksi kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehdosta oli valmistunut 22 henkilöä. Vastausaikaa oli elokuun 2023 loppuun asti. Kyselyyn vastasi 40 henkilöä, eli vastausprosentiksi tuli 74 prosenttia.
Tutkimusraportti tarjoaa näkökulmia moniin ongelmiin ja syihin, joiden vuoksi kanttoreina työskennelleet ovat luopuneet tehtävistään. Keskeisimmiksi syiksi nimettiin epäkohdat työyhteisössä, esimerkiksi huonoksi koettu johtaminen, epäasiallinen kohtelu, valta-asetelman väärinkäyttö, epäselvät vastuualueet ja riiteleminen.
– Vastauksissa toivottiin huomion kohdistamista johtamiseen ja työn organisointiin, parempaa palkkaa sekä vapaapäivien parempaa toteuttamista. Vastaajat toivoivat myös yleisen toimintakulttuurin muutosta, kanttorien arvostuksen nostamista sekä naiskanttorien tasa-arvoista kohtelua, kertoo Moilanen ja jatkaa:
– Kirkon edun mukaista olisi pitää kiinni työelämässä olevista kanttoreista huolehtimalla asianmukaisista työn järjestelyistä, hyvästä työilmapiiristä ja yksilöllisen työssäjaksamisen tukemisesta. Kanttorin työn vetovoimaa voi vastausten mukaan lisätä keskustelemalla avoimesti ja puuttumalla ongelmiin.
Koko raportti on ohessa pdf-liitteenä.