Suuri katumuskanoni kuultavissa pyhäköissä vielä tällä viikolla
”Mistä alkaisin valittaa kurjan elämäni tekoja? Miten nyt aloittaisin valitusvirteni, Kristus? Laupeudessasi anna sinä rikkomuksistani päästö.” Näillä sanoilla alkaa pyhän Andreas Kreetalaisen kirjoittama suuri katumuskanoni, jota kuullaan kirkoissamme luettavan ja laulettavan suuren paaston ensimmäisen viikon iltoina ja uudelleen viidennellä paastoviikolla.
Katumuskanonin lukeminen antaa paastolle hyvin voimallisen ja ravistelevan alun. Tekstissä puhutaan kaunistelematta ihmissielun tilasta: ”Vapahtaja, nuoruudesta alkaen olen hylännyt sinun käskysi, koko elämäni viettäen himoissa, välinpitämättömänä ja toimettomana; sen tähden huudan Sinulle nyt lopussa: Vapahtaja, pelasta minut.” ”Mieli on haavoittunut, ruumis on voimaton, henki sairastaa, järki on heikentynyt, elämä nääntyy, loppu on ovella. Sen tähden, viheliäinen sieluni, mitä teet Tuomarin saapuessa tutkimaan tilaasi?” Kanonin aikana toistuu lisäksi lukemattomia kertoja rukoushuokaus ”Armahda minua, Jumala, armahda minua.”
Kanonin muodostavat yhdeksän veisua, joiden perustana ovat yhdeksän raamatullista oodia; muun muassa israelilaisten kiitosvirsi Punaisen meren ylityksen jälkeen, Joonan rukous suuren kalan vatsassa, kolmen nuorukaisen kiitosvirsi tulisessa pätsissä ja Jumalansynnyttäjän kiitosvirsi. Kanonin jokaisen veisun aluksi laulettavat irmossit on sepitetty näiden oodien mukaan. Irmossia seuraavat troparit, jotka yleensä luetaan. Tropareissa tulee esille kulloisenkin päivän tai juhlan teema – katumuskanonissa tämä teema on katumus. Troparien tekstissä voi olla myös viittauksia edellä lauletun irmossin aiheeseen. Veisun päättää troparien jälkeen laulettava katabasi, joka on irmossin kaltainen.
Pyhän Andreas Kreetalaisen katumuskanoni on kirjaimellisesti suuri sisältäen irmossit sekä 250 troparia liitelauselmineen. Laulettavat osuudet eli irmossit pysyvät joka päivä samoina.
Kanonin kirjoittaja on tuntenut hyvin syvällisesti raamatun tekstit sekä kirkon opetuksen. Kanoni sisältää upean läpileikkauksen raamatun keskeisiin tapahtumiin sekä niiden merkitykseen hyvinä tai varoittavina esikuvina. Katumuskanonin tropareissa kuvaillaan sielun tilaa, kehotetaan ihmistä katumukseen ja vedotaan Jumalan armoon. Mikään ei ole muuttunut syvimmässä ihmisolemuksessa tuhansiin vuosiin: tekstissä käytetään esimerkkeinä lukemattomia raamatun henkilöitä sekä tapahtumia Adamista ja Eevasta publikaaniin ja fariseukseen, Mooseksesta aina Kristuksen kärsimyksiin asti.
Pyhän Andreas Kreetalaisen suuri katumuskanoni on mielenkiintoisen raamatun tapahtumien kertauksen lisäksi hyvin henkilökohtaista ja pysähdyttävää rukousta. Siksi se sopii myös itsekseen tutkisteltavaksi, vaikka suuren paaston jokaisella viikolla.
Täällä pääset kuulemaan katumuskanonia vielä tällä viikolla
Helsingin seurakunta:
- Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen kappeli, Myllypuro: Ke 2.4. klo 17
- Pyhän Kolminaisuuden kirkko, Helsinki: Ke 2.4. klo 17
- Liisankadun Kotikirkko: Ke 2.4. klo 17 (ruotsiksi)
- Uspenskin katedraali, Helsinki: Ke 2.4. klo 17
- Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko, Tikkurila: Ke 2.4. klo 17.30
- Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkko, Tapiola: Ke 2.4. klo 18
- Jumalansynnyttäjän syntymän rukousnuone, Nummela: Ke 2.4. klo 18
- Karjalan valistajien kirkko, Lohja: Ke 2.4. klo 18
Kaakkois-Suomen seurakunta:
- Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko, Hamina: Ke 2.4. klo 17
Pohjois-Suomen seurakunta:
- Pyhän Kolminaisuuden katedraali, Oulu: To 3.4. klo 17
Tampereen seurakunta:
- Pyhän Aleksanteri Nevskin ja pyhän Nikolaoksen kirkko, Tampere: Ke 2.4. klo 17
Kuopion seurakunta:
- Pyhän Nikolaoksen katedraali, Kuopio: Ke 2.4. klo 17
- Kaikkien pyhien kirkko, Lapinlahti: Ke 2.4. klo 17
- Pyhien Karjalan valistajien kirkko, Maaninka: Ke 2.4. klo 17
Ortodoksinen seminaari:
- Pyhän Johannes Teologin ja Karjalan valistajien kirkko, Joensuu: Ke 2.4. klo 17
Jyväskylän seurakunta:
- Kristuksen ylösnousemuksen kirkko: 2.4. klo 17
Saimaan seurakunta:
- Pyhän ylienkeli Mikaelin kirkko, Mikkeli: 3.4. klo 9