Pyhittäjäisien Sergein ja Hermanin kenotafi siirretään RIISAsta Valamon luostarin talvikirkkoon
Kenotafin runko on valmistunut vuonna 1823, kannen ikoni 1882 ja kansi 1896. Kullatusta hopeasta valmistetun muistoarkun mitat ovat 228 x 134 x 90 cm ja se painaa yli sata kiloa. Kuva: RIISA.
Valamon luostarin perustajien, pyhittäjäisien Sergein ja Hermanin kenotafi eli muistoarkku on kuulunut Suomen ortodoksisen kirkkomuseo RIISAn kokoelmiin vuodesta 1968. Laatokan Valamosta 1939 evakuoitu kenotafi kunnostettiin, koottiin ja sijoitettiin tuolloin museon kokoelmanäyttelyyn, jossa se on ollut esillä siitä lähtien.
Valamon luostarin johtokunta pyysi vuonna 2020 Suomen ortodoksisen kirkkomuseon säätiön hallitukselta kenotafin luovuttamista Valamon luostariin. Säätiön hallitus on tehnyt 15.5.2025 päätöksen kenotafin siirtämisestä Valamoon.
– Kenotafi on ollut erittäin pidetty ja ihailtu osa kokoelmanäyttelyä. Kyseessä on kuitenkin pyhä esine, joka voidaan siirtää jumalanpalveluskäyttöön, kertoo museonjohtaja Anne Laiti.
Valamon luostarin johtaja, arkkimandriitta Mikael on päätöksestä mielissään:
– Kenotafi tuo luostarimme perustajat hyvin konkreettisella tavalla läsnä oleviksi luostariimme. Kenotafi on alkujaan sijainnut sen paikan päällä, jossa he ovat perimätiedon mukaan haudattuina. Iloitsemme siitä, että kenotafi siirtyy Valamoon, ja että se palaa rukouskäyttöön. Kenotafin äärellä tullaan toimittamaan säännöllisesti rukouspalveluksia.
Kenotafi on vielä kesän ajan yleisön nähtävillä RIISAssa. Siirto Valamoon on tarkoitus toteuttaa syyskuun alussa. Luostarissa kenotafi sijoitetaan pääkirkon talvikirkoksi kutsuttuun osaan, joka on omistettu pyhittäjäisien muistolle ja jonka praasniekkaa vietetään 11. syyskuuta.