Pyhittäjäisien Sergein ja Hermanin kenotafi on siirretty RIISAsta Valamon luostarin talvikirkkoon

Valamon luostarin perustajien, pyhittäjäisien Sergein ja Hermanin kenotafi eli muistoarkku on siirretty 9.9. Suomen ortodoksisesta kirkkomuseo RIISAsta Valamon luostarin talvikirkkoon, jossa se otettiin vastaan rukouspalveluksella. Kirkon johtava konservaattori Antti Narmala valvoi siirtoprosessia ja kulki kenotafin mukana Kuopiosta Valamoon.

Kenotafin runko on valmistunut vuonna 1823, kannen ikoni 1882 ja kansi 1896. Kullatusta hopeasta valmistetun muistoarkun mitat ovat 228 x 134 x 90 cm ja se painaa yli sata kiloa.

Kenotafi on kuulunut Suomen ortodoksisen kirkkomuseo RIISAn kokoelmiin vuodesta 1968. Laatokan Valamosta 1939 evakuoitu kenotafi kunnostettiin, koottiin ja sijoitettiin tuolloin museon kokoelmanäyttelyyn. Vuonna 2020 Valamon luostarin johtokunta pyysi kirkkomuseon säätiön hallitukselta kenotafin luovuttamista Valamon luostariin ja säätiön hallitus teki toukokuussa 2025 päätöksen siirrosta.

Valamon luostarin johtaja, arkkimandriitta Mikael iloitsee kenotafin saapumisesta. 

– Kenotafi tuo luostarimme perustajat hyvin konkreettisella tavalla läsnä oleviksi luostariimme. Kenotafi on alkujaan sijainnut sen paikan päällä, jossa he ovat perimätiedon mukaan haudattuina. Iloitsemme siitä, että kenotafi siirtyy Valamoon, ja että se palaa rukouskäyttöön. Kenotafin äärellä tullaan toimittamaan säännöllisesti rukouspalveluksia.

Valamon pääkirkon talvikirkoksi kutsuttu osa on pyhitetty pyhittäjäisien Sergein ja Hermanin muistolle. Pyhäkön praasniekkaa vietetään vuosittain 11.9. – tänä vuonna ensimmäistä kertaa muistoarkun äärellä.