Pyhittäjäisät Sergei ja Herman Valamolaiset 28.6.

Pyhittäjät Sergei Valamolainen ja Herman Valamolainen kuuluvat Suomen ortodoksisen kirkon tunnetuimpien ja kunnioitetuimpien pyhien joukkoon. Heitä kunnioitetaan Valamon luostarin perustajina.

Vaikka luostarin tarkka perustamisajankohta ei ole tiedossa, jotain voidaan päätellä ajan keskeisimmistä asiakirjoista. Valamon kirjaston vanhimmat käsikirjoituskatkelmat ovat 1200-luvulta ja vanhin säilynyt Valamon oma lähde on 1501 luostarissa jäljennetty Pyhien muisto. Vanhin tunnettu Moskovan suuriruhtinaan erivapauskirje Valamolle on päivätty vuonna 1507.

Myös pyhittäjäisien elämästä tiedetään verraten vähän. Olemassa olevat tiedot perustuvat Venäjän ortodoksisen kirkon traditioon sisältyviin kertomuksiin sekä keskenään ristiriitaisiin keskiajan lopun ja 1500-luvun kirjallisiin lähteisiin.

Perimätiedon mukaan munkki Sergei saapui Karjalaan etelästä – mahdollisesti Bysantista – ja perusti luostarin muinaiselle pakanalliselle kulttipaikalle Laatokan saareen. Tuohon aikaan oli tavallista, että pakanalliset uhripaikat muutettiin kirkolliseen käyttöön vihkimällä ne Kristukselle.

Sergei asettui asumaan luolaan, saarnasi evankeliumia paikallisille asukkaille ja kastoi heitä kristityiksi. Munkki Sergein työtä jatkoi hänen oppilaansa isä Herman, joka lienee ollut etniseltä taustaltaan karjalainen.

Pyhien elämän loppuvaiheistakaan ei tiedetä paljoa. Vuonna 1163 molemmat olivat kuitenkin olleet kuolleita jo jonkin aikaa, sillä useat eri lähteet kertovat, että heidän reliikkinsä siirrettiin tuolloin Valamosta turvaan Novgorodiin. Ne palautettiin juhlallisesti takaisin Valamoon syyskuun 11. päivänä vuonna 1180. Tuota päivää vietetään ortodoksisessa kirkossa kyseisten pyhien pyhäinjäännösten palauttamisen muistopäivänä. 

Pyhittäjäisien kenotafi eli tyhjä arkku on esillä RIISAssa eli Suomen ortodoksisessa kirkkomuseossa. Pyhien Sergein ja Hermanin reliikkien olinpaikkaa sen sijaan ei tunneta. Tämä käy selville esimerkiksi eräästä igumeni Damaskinin kirjeestä, jossa hän tiedustelee toisesta luostarista josko heillä olisi antaa pyhittäjäisien reliikkiä Valamoon.

Pyhittäjäisien paikallinen kunnioitus on ollut suurta jo keskiajalla. Heidän nimensä lisättiin Venäjän yleiseen kalenteriin Aleksanteri I:n vierailtua Valamossa vuonna 1819.

Sergei ja Herman Valamolaisten muistopäivää vietetään kesäkuun 28. päivänä. Suomen ortodoksinen kirkko lukee molemmat myös Karjalan valistajien joukkoon. Heidän yhteinen muistopäivänsä sijoittuu lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin, jolloin kirkko viettää Karjalan valistajien juhlaa.

”Oi pyhät kilvoittelijat! Te tulitte Kristuksen evankeliumille totisesti kuuliaisiksi, sillä rakkaudesta Kristukseen te halvaksi katsoitte maailma ja kaiken, mitä siinä on, ikään kuin se olisi ollut olematonta teille. Te menitte asumaan meren saareen ja siellä taistelitte näkymättömän vihollisen juonia vastaan. Paastoten, valvoen ja läpi öiden rukouksissanne seisoen/ te teitte lihanne hengelle kuuliaiseksi. Sen tähden te saittekin Kaikkivaltiaan oikeasta kädestä ansaitut kruunut. Ja nyt seisoessanne kaikkein pyhimmän Kolminaisuuden edessä rukoilkaa, autuaat isämme Sergei ja Herman, varjelusta kristillisen kansan rauhalle ja meidän sieluillemme pelastusta.” (Pyhittäjäisien Sergein ja Hermanin juhlan tropari, 4. sävelmä)