Pyhän Kolminaisuuden päivä, helluntai 19.5.

Helluntai on täyttymyksen juhla. Yli kolmen kuukauden ajan olemme olleet matkalla, joka on kuljettanut meitä niin katumuksen, murheen kuin ilonkin kautta. Tuon matkan aikana suuri paasto on vaihtunut pääsiäisen riemuksi, johon on vähän kerrassaan sekoittunut odotusta. Kaikki ei päättynytkään pääsiäiseen. Jotain suurta on vielä tapahtuva. Pääsiäiskauden keskijuhlana kolme ja puoli viikkoa ennen helluntaita jumalanpalvelustekstit tekevät selväksi, mikä on odotuksemme kohde. Odotamme ”Lohduttajan tulemista”, valmistaudumme ”osallistumaan Pyhän Hengen läsnäoloon” (keskijuhlan avuksihuuto- ja kiitosstikiiroista).

Odotus tiivistyy entisestään Kristuksen taivaaseen astumisen jälkeen. Opetuslapset ovat saaneet käskyn pysyä Jerusalemissa, kunnes he saisivat Pyhän Hengen. He pysyttelevät yhdessä Jeesuksen lähipiirin kanssa ja odottavat. Ja viimein koittaa päivä, jolloin Pyhä Henki laskeutuu tulisina kielinä opetuslasten päälle. He alkavat puhua vierailla kielillä, he profetoivat. Kansaa kerääntyy heidän ympärilleen. Heistä – kalastajista – tulee rohkeita julistajia, ”ihmisten kalastajia” kuten Kristus oli sanonut. Jo samana päivänä kastetaan 3000 henkeä. Kirkko saa alkunsa.

Miksi helluntai on Pyhän Kolminaisuuden juhla? Koska silloin Jumala Isä Kristuksen lupauksen mukaan lähettää Pyhän Hengen opetuslapsille. Myös Teofaniana, Herran kasteen juhlana, Pyhä Kolminaisuus ilmoittaa itsensä, mutta silloin kaikki on vielä alullaan. Kristus on vasta aloittamassa julistustyötään ja Pyhä Henki laskeutuu todistamaan vain Hänestä. Helluntaina sen sijaan kaikki on saavuttanut täyteyden, ja Pyhä Henki lähetetään koko maailmaan.

Helluntain kontakissa laulamme: ”Kun Kaikkeinkorkein tultuaan alas sekoitti kielet, Hän hajotti kansat. Mutta kun Hän jakoi tuliset kielet, Hän kutsui kaikki yhteyteen. Ja niin me yksin mielin ylistämme kaikkein pyhintä Henkeä”.

Veisussa asetetaan vastakkain Vanhan ja Uuden testamentin aika, hajalleen joutuminen ja yhteyden palautuminen. Aina kun ihmiskunta alkaa tavoitella jumalallistumista väärällä tavalla, omiin voimiin luottaen, se ajautuu onnettomuuteen. Niin kävi Aadamille ja Eevalle paratiisissa ja niin kävi myös Baabelin tornin rakentajille. Ihmisten yhteys Jumalaan ja toisiinsa katkesi. Kansat ajautuivat erilleen, koitti väärinkäsitysten ja eron aika.

Helluntain ihme on Jumalan kädenojennus ihmisille. Kun Pyhä Henki lähetettiin apostolien päälle, kadotettu yhteys palasi maailmaan. Syntyi yhteys ihmisten välille, kun apostolit alkoivat puhua kielillä. Ja syntyi vertikaalinen yhteys, kun kaikki yhdessä ylistivät Jumalaa.

Tämä yhteys todentuu tänäkin päivänä Kristuksen Kirkossa ja Pyhä Henki on sen takeena. Apostolit siirsivät Pyhän Hengen uskoville kätten päälle panemisen kautta. Kirkon kasvaessa välittävänä aineena alettiin käyttää mirhaa. Pyhä Henki vaikuttaa Kirkon elämässä kaikissa sakramenteissa ja toimituksissa. Pyhä Henki vaikuttaa kätten päälle panemisen kautta vihityissä papeissa ja piispoissa ja jokaisessa kastetussa ja mirhalla voidellussa kristityssä. Pyhä Henki on Kirkkoa ohjaava ja liikuttava voima. Meidät kaikki on kutsuttu tekemään meissä mahdollisuutena oleva Pyhän Hengen armo toimivaksi.

Pyhän Kolminaisuuden juhla merkitsee Kirkon elämässä uutta alkua. Pääsiäisen jälkeen emme ole seitsemään viikkoon kuulleet tuttua stikiiraa Taivaallinen Kuningas, jolla tavallisesti aloitamme kaikki jumalanpalvelukset. Helluntaina se jälleen kaikuu kirkoissamme ja täyttää mielen ilolla: Lohduttaja, Pyhä Henki on tullut!

Pyhän Hengen vahvistamana Kirkko siirtyy juhlakauden päätettyä arkeen. Helluntaina ehtoopalveluksessa luetaan seitsemän polvirukousta, jotka kirkkokansa kuuntelee polvistuneena. Näin päättyy konkreettisella tavalla pääsiäisen juhla-aika, jonka kestäessä emme ylösnousemuksen merkiksi ole tehneet lainkaan maahankumarruksia.

Helluntain päätösjuhlan jälkeen (tänä vuonna 27.5.) aloitamme apostolien paaston, joka kestää 28.6. saakka. Myös Oktoekhoksen (Kahdeksansävelmistön) arkipäivien liturgiset tekstit, jotka ovat olleet syrjässä koko pääsiäiskauden ajan, otetaan jälleen käyttöön. Suuren paaston alussa alkanut ja koko juhlakauden kestänyt intensiivinen hengellinen taival on takana. Edessä on uusi alku ja arki, mutta se ei ole harmaata ja ikävää arkea, vaan Pyhän Hengen läsnäolon täyttämää elämää.

Teksti: Igumenia Ksenia