Ortodoksisten pappien liiton päivät kokosivat runsaasti papistoa lähes kaikista seurakunnista
Ortodoksisten pappien liiton opintopäivät järjestettiin Joensuussa Ortodoksisella seminaarilla, Joensuun ortodoksisella seurakuntasalilla ja Itä-Suomen yliopiston teologian osastolla 25.–27.9.2024. Päiviin mahtui aiheita niin kristinuskon ja politiikan suhteesta kuin kirkon tuoreen barometrin tarkastelua.
Läntisten yhteiskuntien nykytilanne suurennuslasin alla
Pääpuhujaksi oli kutsuttu professori, isä John Jillions Amerikan ortodoksisesta kirkosta. Hän puhui kirkon tehtävästä nykymaailmassa laajasti sekä torstaina että perjantaina peilaten sitä Kirkon historiaan lähtien Vanhasta testamentista.
Eräs seikka, josta hän toi esimerkkejä Raamatusta, oli yhteisön etusijasta suhteessa kirjoituksiin uskon tulkinnoissa. Isä John toi runsaasti esimerkkejä omasta kontekstistaan. Kirkollisten toimijoiden rooli on muuttunut USA:ssa, yhteiskunnallista ja poliittista vaikuttamista sekä yhteistä elintason edistämistä odotetaan enemmän myös ortodoksiselta kirkolta. Samoin somevaikuttajat, kuten Jordan Peterson, ovat mainostanut ortodoksisuutta hyvän ja terveellisen elämän perustana, mutta jättäneet monia keskeisiä kristillisiä asioita huomioimatta. Nuorille muodostuu näin tietty kuva kirkosta, joka voi poiketa papin antamasta opetuksesta.
Liikehdinnällä on myös laajempia vaikutuksia: Ortodoksisen kirkon konservatiivisia arvoja käytetään poliittisesti hyväksi, Moskovan patriarkaatin alaiset kirkot luovat nationalistista propagandaa, jonka perinteisinä pidettyjä perhearvoja puolustavat ja läntistä liberaalia ajattelua vastustavat ulostulot ovat herättäneet kannatusta myös konservatiivisissa herätysliikkeissä. Näistä kirkoista on siirtynyt ortodoksisiin kirkkoihin uusia jäseniä. Liikehdintä lisää vastuuta ja julkisten puheiden merkitystä siitä, mikä kuuluu ja mikä ei ortodoksisuuteen. Putin pyrkii vaikuttamaan USA:ssa vetoamalla ortodoksisen kirkon ainutlaatuiseen rooliin koko maailman pelastajana, mikä osin saakin kaikupohjaa äärikonservatiivisissa, vapaaseen demokratiaan pettyneissä piireissä.
Entisten neuvostotasavaltojen kirkollisten rakenteiden murros
Torstai-iltana puheenvuoron saivat Liettuan äskettäin muodostetun ekumeenisen patriarkaatin alaisen kirkon eksarkki Justinus Kiviloo sekä isä Gintaras Sungaila. He kuvasivat tilanteita Liettuan Moskovan patriarkaatin alaisuudessa toimivien, Venäjän hyökkäyssotaa kritisoineiden ja sittemmin pappeudesta erotettujen pappien kohtaloita. Tilanne johti siihen, että Konstantinopolin patriarkka katsoi erottamisten perustuneen muuhun kuin Kirkon kanoneihin ja palautti heille pappeuden. Oman kirkollisen rakenteen myötä paikallisten pyhien kunnioitus on kasvattanut merkitystään liettualaisille ortodokseille.
Kirkon suhde yhteiskuntaan
Perjantain toinen luennoitsija tuli Voloksen akatemiasta Kreikasta. Akatemian johtaja, tohtori Pantelis Kalaitzidis luennoi aiheesta Kirkko ja politiikka. Hän pohti mm. miten kristillistä elämää voisi elää nykyisessä maailmassa, jossa kotimaan tulisi olla kuin vieras maa, vieraan maan kuin kotimaa, oma kansalaisuus kuin toisen maan kansalaisuus ja ulkomaalaisuus, kuten oma kansalaisuus.
Kirkon tulisi toimia osana yhteiskuntaa nojaten vahvaan yhteisöön kirkon sisällä. Ortodoksien hellimä ajatus ns. Bysanttilaisesta sinfoniasta, jossa kirkko palvelee valtiota ja valtio kirkkoa on sekularisoituneissa maissa muodostunut vieraaksi. Kirkon tulee olla osa yhteiskuntaa evankeliumin ja kirkon pyhien opetuksen kautta, mutta se ei voi muuttua takaisin Bysantin kaltaiseen tilaan. Kirkko eli ja julisti evankeliumia ennen keisari Konstantinos Suurtakin, vaikkakin toisenlaisessa suhteessa yhteiskuntaan.
Barometrin keskeisinä havaintoina muut kuin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema
OPL:n opintopäivät päättyivät kirkon tuoreen barometrin tulosten esittelyyn ja niiden pohjalta käytyyn keskusteluun. Barometriä esittelivät sen tekijät professori Pekka Metso, apulaisprofessori Maria Takala-Roszczenko ja tutkija Talvikki Ahonen.
Avoimen keskustelun lisääminen on yksi barometrin keskeisistä huomioista, mikä tuli esille myös käytetyissä puheenvuoroissa. Kirkon työntekijät ja etenkin papit kokevat itsensä uupuneiksi työssään, moni luentosalissa myönsi tämän avoimesti ja samaistui työssäjaksamisen ongelmiin, kuten väsymykseen ja lyhytpinnaisuuteen, muistamisen ongelmiin ja siihen, että vastaa työpuheluihin myös viikkovapailla, vaikka pitäisi levätä.
Isä Andrei Verikov kritisoi kommenttipuheenvuorossaan suorasanaisestikin kirkossa toteutetun hallinnonuudistuksen vaikutuksia työn mielekkääseen järjestämiseen. Omassa kommenttipuheenvuorossaan isä Heikki Huttunen huomautti, että ortodoksisuudesta annettu kuva sen ulkopuolelta sosiaalisen median vaikuttajien kautta voi antaa kristillisestä elämästä rajallisen kuvan, jota katekumeeniopetuksessa joudutaan paikkaamaan. Keskustelu päättyi professori Metson kannustukseen kirkon työntekijöille: ”Barometristä käy ilmi työntekijöiden keskinäinen luottamus ja arvostus. Usea vastaaja esimerkiksi mainitsee esikuvakseen kollegan omasta tai naapuriseurakunnasta.”
Päivien tunnelma koettiin kaiken kaikkiaan positiiviseksi huolimatta aiheiden määrästä ja vakavuudestakin. Myös piispojen läsnäoloa päivillä kiiteltiin: Oulun metropoliitta Elia ja Haminan piispa Sergei mm. osallistuivat perjantain keskusteluun aktiivisesti ja avoimessa hengessä.
Teksti: Lassi Saksa, Teemu Toivonen ja Aku Viertola