OKM:n asettama työryhmä pohti uskontokuntien roolia nuorten hyvinvointia tukevassa yhteistyössä
Nykyisessä hallitusohjelmassa linjataan, että ”hallitus tukee nuorten hyvinvointia laaja-alaisessa yhteistyössä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Osana yhteistyötä määritellään viitekehys hyvinvointialueiden, kuntien, koulujen, kolmannen sektorin ja seurakuntien yhteistyölle”.
Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti viime kesäkuussa kehittämistyöryhmän laatimaan ministeriölle ehdotuksen kansallisesta viitekehyksestä ja ohjeistuksesta tästä yhteistyöstä. Tavoitteena oli siis pohtia, kuinka eri uskontokuntien osaamista voidaan hyödyntää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi, miten uskontokuntien palveluksessa toimivat koulutetut ammattilaiset voivat toimia kouluissa, oppilaitoksissa ja kunnallisessa nuorisotyössä ilman uskontoon sitouttavaa sisältöä ja kuinka eri toimijoiden välistä yhteistyötä voidaan kehittää.
Nuoret itse suhtautuvat omasta uskonnollisuudestaan riippumatta varsin avoimesti uskonnollisuuteen ja uskonnon näkymiseen yhteiskunnassa, kertovat nuorisobarometrin tulokset.
Työryhmän puheenjohtajana toimi kansliapäällikkö Anita Lehikoinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Suomen ortodoksista kirkkoa edusti työryhmässä kirkon kasvatus- ja koulutuspäällikkö Antti Räsänen.
– Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa nykyistä laajemman yhteistyön seurakuntien ja oppilaitosten välillä nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Ongelmana on ollut ennemminkin epätietoisuus ja väärät tulkinnat perusopetuslaista ja opetushallituksen ohjeistuksesta, kertoo Räsänen.
Evankelis-luterilaiset seurakunnat ovat jo tähän mennessä tehneet yhteistyösopimuksen 150 kunnan kanssa. Kuntaliiton mukaan kunnan ja seurakunnan nuorisotyöntekijät tekevät monessa kunnassa yhteistyötä samojen nuorten kanssa viikoittain.
Ortodoksisten seurakuntien resurssit ovat evankelis-luterilaiseen kirkkoon verrattuna vaatimattomat, mutta kirkkomme erityinen vahvuus on kulttuuri- ja kielitietoisuus maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kohtaamisessa.
– On hyvä muistaa, että vaikka Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluu vain yksi prosentti suomalaisista, niin peruskoulujen oppilaista lähes 3 % on ortodokseja. Tähän lukuun eli noin 17 000 oppilaaseen päädytään, kun vuoden 2023 tilaston 1,9 prosenttiin lisätään noin 6900 ukrainasta lukuvuonna tullutta kouluikäistä lasta.
Työryhmältä 5 suositusta
Työryhmä suosittaa, että
- Lasten ja nuorten hyvinvoinnin heikentynyt tila Suomessa otetaan vakavasti;
- Yhteiskunnan eri toimijoiden tulee entistä määrätietoisemmin työskennellä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tiiviissä, tavoitteellisessa ja suunnitelmallisessa yhteistyössä;
- Toiminnan vaikuttavuuden vahvistamiseksi hyödynnetään kuntien ja uskonnollisten yhteisöjen kasvatusalan ammattilaisten osaamista;
- Uskonnollisten yhteisöjen kanssa tehtävän yhteistyön periaatteet, rakenteet ja käytänteet kirjataan erilliseen sopimukseen ja myös tarvittaviin kuntien, koulujen ja oppilaitosten ohjausasiakirjoihin (hyvinvointisuunnitelmat, lukuvuosisuunnitelmat, opetusta ja opiskeluhuoltoa koskevat suunnitelmat);
- Yhteistyön tavoitteiden ja reunaehtojen läpinäkyvyyden varmistamiseksi sekä toimijoiden keskinäisen luottamuksen vahvistamiseksi oppilaille, opiskelijoille ja huoltajille suunnatun yhteistyötä koskevan viestinnän on oltava oikea-aikaista, suunnitelmallista ja avointa.
Työryhmä luovutti muistion opetus- ja kulttuuriministeriölle Helsingissä 25. helmikuuta. Luovutustilaisuudessa Suomen ortodoksisen kirkon puheenvuoron piti kirkkoherra Markku Salminen, evankelis-luterilaisen kirkon puheenvuoron Turun piispa Mari Leppänen ja Uskot-foorumin puheenvuoron toiminnanjohtaja Katri Kuusikallio.
