Kunniallisen ja eläväksitekevän Ristin esiintuominen 1.8. (Jumalanäidin paasto alkaa)

Torstaina 1.8. kirkko viettää kunniallisen ja eläväksitekevän Ristin esiintuomisen juhlaa. Konstantinopolissa oli tapana, että elokuun ensimmäisenä päivänä suuri joukko papistoa nouti Kristuksen ristin pyhän reliikin keisarin palatsista ja kantoi sen saatossa Hagia Sofian suureen kirkkoon diakonien suitsuttaessa. He pysähtyivät ensin pienessä kastehuoneessa, jossa toimitettiin vedenpyhitys, ja sitten ristin pala asetettiin Hagia Sofian alttaripöydälle.

Seuraavina kahtena viikkona Jumalansynnyttäjän Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen juhlan aattoon (14.8.) asti ristisaatto kierteli reliikin kanssa kaupungin kortteleissa veisaten ja rukoillen suojelusta asukkaille epidemioilta, jotka saattoivat levitä tavallista nopeammin elokuun kuumassa säässä. Tuolloin kaupunkilaisilla oli tilaisuus kunnioittaa pyhää ristiä, kunnes kallisarvoinen reliikki palautettiin keisarin palatsiin.

Suurempaa ristijuhlaa – Kunniallisen ja eläväksitekevän Ristin löytämisen ja ylentämisen juhlaa – vietetään uuden kirkkovuoden alettua, syyskuun 14. päivänä.

Jumalanäidin paasto alkaa Ristin esiintuomisen päivänä

Jumalanäidin paastossa (1.–14.8.) ruokavaliosta karsitaan kaikki eläinkunnan tuotteet – liha, kala, maito ja kananmunat. Öljyäkään ei tulisi nauttia paaston aikana arkipäivisin. Ainoan poikkeuksen kasvisruokavalioon tekee 6. elokuuta vietettävä Kristuksen kirkastumisen juhla. Tuona päivänä ruokapöytään voi kattaa myös kalaa.

Ruokapaasto on kuitenkin vain yksi kristillisen paaston ulottuvuuksista. Se on ikään kuin apuväline, joka auttaa hengellisessä paastoamisessa eli kilvoituksessa synnin ja pahuuden karttamiseksi ja rakkauden, nöyryyden ja kärsivällisyyden hyveissä kasvamiseksi. Paastoa ei tulekaan ajatella pakkona tai velvollisuutena, vaan mahdollisuutena hiljentyä, arvioida oman elämän suuntaa ja asettaa asioita harkitumpaan arvojärjestykseen. Paastoaikoina on tapana osallistua myös katumuksen sakramenttiin.