Kristuksen taivaaseenastumisen juhla, helatorstai 9.5.

Neljäkymmentä päivää pääsiäisen jälkeen Kristus nousi ylös taivaaseen: Jeesus vei opetuslapset ulos kaupungista, lähelle Betaniaa, kohotti kätensä ja siunasi heidät. Siunatessaan hän erkani heistä, ja hänet otettiin ylös taivaaseen (Luuk. 24:50-51).

Vapahtajan lähdöstä huolimatta pyhät opetuslapset täytti ilo ja riemu (Luuk. 24:52-53). Herran taivaaseenastumisen juhlan hymniteksti julistaa samaa iloa: ”Taputtakaa käsiänne, kaikki kansat, kohottakaa riemuhuuto Jumalalle! Sinä, Jumala, istuuduit Isän oikealle puolelle ja lähetit taivaasta luoksemme Pyhän Henkesi ohjaamaan ja pelastamaan meidän sielumme.”

Mistä tämä ilo on peräisin? Kristus kertoi kunniallisten kärsimystensä edellä opetuslapsilleen: Te joudutte murehtimaan, mutta tuskanne muuttuu iloksi. Minä näen teidät vielä uudelleen, ja silloin teidän sydämenne täyttää ilo, jota ei kukaan voi teiltä riistää (Joh. 16:20, 22).

Pyhät opetuslapset kohtasivat ylösnousseen ja kuoleman kukistaneen Kristuksen neljänkymmenen päivän aikana. Hän valmisti heitä tulevaa Kirkon palveluvirkaa varten, jakoi aterian heidän kanssaan, antoi heille rauhansa ja lupasi Pyhän Hengen lahjan.

Herran taivaaseen astumisen juhla ennustaa Helluntaista eli on merkki tulevasta. Sillä Pyhä Henki ei vielä ollut maailmassa ennen kuin Kristus oli kirkastettu. Vapahtaja itse kertoi opetuslapsilleen: ”Mutta minä sanon teille totuuden; teille on hyödyksi, että minä menen pois. Ellen mene, ei Puolustaja voi tulla luoksenne. Mutta mentyäni pois minä lähetän hänet luoksenne.” (Joh. 16:7)

Herran taivaaseen astumisen juhlan luovuttamaton ilo kasvaa Pyhän Hengen lupauksesta. Pyhä Henki kruunaa Kristuksen voiton synnistä ja kuolemasta.

Herramme Jeesuksen Kristuksen taivaaseen astumisen uudistumisen ja kirkkauden kautta ihmisluonto saattoi ottaa vastaan Pyhän Hengen. Apostolisen ja katolisen kirkon olemassaolo on Herran taivaaseen astumisen hedelmää. Ihmisluonto nousee kirkossa todellisesti jumalalliseen korkeuteen.

Herran taivaaseen astuminen on myös todistus ja merkki Jeesuksen Kristuksen toisesta tulemuksesta: ”Tämä Jeesus, joka otettiin teidän luotanne taivaaseen, tulee kerran takaisin, samalla tavoin kuin näimme hänen taivaaseen menevän”. (Apt. 1:11)

Helatorstai kruunaa pääsiäisen pyhän salaisuuden. Vapahtaja erkanee opetuslapsista, mutta surun sijaan heidän mielensä täyttää ilo. Heitä odottaa pyhän evankeliumin julistamisen tie, joka on täynnä kärsimystä, kiusauksia ja vainoa. Opetuslasten ja samalla kirkon syvin ilo kasvaa Kristuksen sanoista: ”Minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.” (Matt. 28:20)

Kristus nousee ruumiissaan taivaaseen. Hän asettaa ihmisyytemme Jumalan oikealle puolelle, ihmisyytemme, jonka Hän on jumaloittanut itsessään Jumalana ja ihmisenä.

Kristuksen kuoleman, ylösnousemuksen ja taivaaseen astumisen pyhä salaisuus ja kokemus uudesta elämästä Pyhässä Hengessä ovat ortodoksisen kirkon elämää hallitsevia teemoja. Kirkko on lähetyksellinen yhteisö, jonka tehtävänä ei ole pelastua maailmalta, vaan pelastaa syntiin langennut maailma.

Pyhä Atanasios Aleksandrialainen (k. 373) kirjoittaa: ”Viettäkäämme seitsemän pyhää viikkoa pääsiäisestä helluntaihin iloiten ja ylistäen Jumalaa siitä, että Hän on näinä viimeisinä päivänä ilmoittanut meille ilon ja ikuisen levon, joka on varattu taivaassa meille ja kaikille, jotka totisesti uskomme Jeesukseen Kristukseen, meidän Herraamme.”

Pyhä Aleksandrian esipaimen viittaa kirkon kokemiseen uutena kirkastuneena aikana ja tulevan ajan odotuksena. Siihen liittyy teologinen käsitys ajasta pyhänä historiana, jossa Jumalan valtakunnan tulee kasvaa ja saada täyttymyksensä ihmisten uskossa ja teoissa.

Herran taivaaseen astumisen juhlassa huipentuvat Herramme Jeesuksen Kristuksen pyhät juhlat. Ihminen on luotu Jumalaa varten. Hänen elämänsä on järjettömyyttä ilman Jumalaa. Jumalan rakastaminen merkitsee, että ihminen valitsee Hänet eikä langenneen maailman valheellista elämää.

Pyhä Gregorios Palamas (k. 1359) opettaa, että Jumalan ja ihmisen hengellinen suhde on mahdollinen, koska Jumala on istuttanut ihmiseen elävän sielun ja Pyhän Hengen luomattoman energian.

Pyhä Atanasios Aleksandrialainen opettaa: ”Jumala tuli ihmiseksi, jotta ihmisestä voi tulla Jumala.” Jumala tuli Kristuksessa alas maan päälle, että me ihmiset voisimme nousta ylös taivaaseen. Juuri tätä me juhlimme ortodoksisessa kirkossa tänään helatorstaina eli Herran taivaaseenastumisen juhlana. Se on jumalallisen valkeuden ja sanomattoman ilon juhla. Ilman tätä iloa ei ole ortodoksista kirkkoa.

Kristus on voittanut maailman ja tähän voittoon sisältyy myös hänen kirkkonsa. Ortodoksinen hengellisyys on uskovan elämää ja taistelua Pyhässä Hengessä.

Teksti: Rovasti Jarmo Hakkarainen