Kirkon työhyvinvointikyselyn vastausprosentti jäi vaatimattomaksi

Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous päätti vuonna 2013, että kirkon työntekijöille tehdään säännölliset työnhyvinvointikyselyt. Uusin kysely toteutettiin 27.1.–5.3.2024 ja siihen sisältyi myös tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista kartoittava osuus.

Kyselylinkki lähetettiin sähköpostitse kaikkiaan 170:lle seurakuntien, kirkon keskushallinnon ja yhteistyöjärjestöjen työntekijälle.

Vastausprosentti jäi vaatimattomaksi: vastaajia oli yhteensä 80 (tutkimusluvan antoi 78 vastaajaa). Seurakuntien työntekijöistä kyselyyn vastasi vain 38 % linkin saaneista, keskushallinnon työntekijöistä 52 %. Yhdestä seurakunnasta ei saatu vastauksia lainkaan. Tuloksia voidaan pitää siis korkeintaan suuntaa-antavina.

Työhyvinvointia koskevien tulosten tarkastelussa seurakuntien työntekijöiden vastauksia tarkastellaan erikseen ja keskushallinnon ja järjestöjen työntekijöiden vastaukset omana ryhmänään. Näiden tulosten kohdalla vertailuaineistona on käytetty vuonna 2020 toteutettua työhyvinvointikyselyä.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista arvioivan osion tulosten osalta vastaajaryhmät käsiteltiin yhtenä kokonaisuutena.

Seurakuntatyössä yhteiset tavoitteet selvillä entistä paremmin

Seurakuntien työntekijöistä kyselyyn vastasi kaikkiaan 51 vastaajaa. Valtaosa heistä oli hengellisen työn tekijöitä.

Vastaajat kokivat työkykynsä pääosin hyvänä (76% vastaajista). On kuitenkin huolestuttavaa, että lähes 8% vastaajista koki työkykynsä olevan heikko. Vuonna 2020 vastaava prosentti oli 0.

Seurakuntatyössä työssä jaksamiseen ja työkykyyn vaikuttivat positiivisesti taitavat työkaverit. Negatiivisia tekijöitä olivat työmäärän epätasainen jakautuminen ajallisesti, varsinaisen työn päälle tulleet hallinnolliset lisätyöt ja töiden kasaantuminen. Myös kirkon piirissä ilmenevä riitaisuus mainittiin.

Vuorovaikutuksen näkökulmasta katsottuna tulokset olivat positiivisia. Yhteistyön eri ammattiryhmien välillä on koettu parantuneen ja myös työyhteisön sisäinen tiedonkulku toimii aiempaa paremmin. Työyhteisön julkituotujen arvojen katsotaan olevan aiempaa paremmin sopusoinnussa todellisen toiminnan kanssa ja entistä useampi arvioi oman työyksikkönsä ilmapiirin hyväksi. Eniten kehitettävää on tulosten mukaan uusiin tehtäviin perehdyttämisessä ja positiivisen palautteen antamisessa.

Tyytyväisyys sekä asia- että henkilöjohtamiseen on kehittynyt seurakunnissa positiiviseen suuntaan. Yhteiset tavoitteet ja omaan työhön kohdistuvat odotukset ovat selvillä entistä paremmin. Työn kuormittavuuden (hengelliset tehtävät, hallinnolliset tehtävät ja kokonaiskuormitus) koetaan kuitenkin hieman lisääntyneen vuodesta 2020.

Vastaukset työn kehittävyyttä kartoittaviin väittämiin osoittavat, että seurakuntien työntekijät kokevat voivansa vaikuttaa työn sisältöön entistä enemmän ja myös osallisuus oman työn suunnittelussa on kasvanut. Uusia ideoita tuodaan osaksi työyhteisön toimintaa ja kokemus työn kehittävyydestä on parantunut selvästi.

Polarisoituneita kokemuksia keskushallinnon työssä

Kirkon keskushallinnon (kirkon palvelukeskus, Ortodoksinen seminaari ja hiippakuntakansliat) vastauksissa näkyi sekä ilahduttavia että huolestuttavia signaaleja.

Oman työkyvyn koki hyväksi 78% vastaajista. Tulos on hieman parantunut vuodesta 2020. Lähes 70% vastaajista koki, että yhteistyö eri ammattiryhmien välillä on sujuvaa. Tässä on tapahtunut merkittävä parannus. Myös tyytyväisyys asiajohtamiseen on parantunut. Henkilöstöjohtamisen osalta vastaukset jakaantuvat ääripäihin, mutta kokonaisuutena tälläkin saralla on menty positiiviseen suuntaan. Työn kehittävyys on lisääntynyt myös tässä vastaajaryhmässä, joskin vastaajat toivat esiin myös sen, että rutiinitehtävät vievät suuren osan työajasta. Työn kokonaiskuormitus on vastausten mukaan selkeästi lisääntynyt.

Kokemus työssä jaksamisesta keskushallinnon työssä on kuitenkin polarisoitunut. Vain 50 % koki jaksavansa työssä hyvin tai jokseenkin hyvin ja yli 30% vastasi jaksavansa huonosti tai jonkin verran huonosti. Avovastauksissa esille nousivat tavoitteiden epäselvyys, resurssien vähyys, riitaisuus ja epätasa-arvoinen kohtelu. Työstä irtautuminen koettiin vaikeaksi. Työilmapiirin kokee hyväksi tai melko hyväksi vain 45% vastaajista, kun vastaava luku seurakuntavastauksissa oli lähes 60%.

Keskushallinnon vastaajista moni kokee huomattavaa ristiriitaa kirkon julkituotujen arvojen ja todellisen toiminnan välillä. Avovastauksissa tuotiin esiin esimerkiksi arvot alleen peittävä talouspuhe. Alle 20% vastaajista katsoi toiminnan olevan arvojen mukaista, kun seurakuntien työntekijöistä näin vastasi yli puolet.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus: kokemuksia epätasapuolisesta kohtelusta

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden koetaan vastausten mukaan pääosin toteutuvan kirkossa. Vähiten ongelmia havaitaan terveydentilaan, seksuaaliseen suuntautumiseen, alkuperään, kansalaisuuteen ja kieleen liittyvässä yhdenvertaisuudessa. Näissä 90% vastaajista ilmoitti yhdenvertaisuuden toteutuvan kirkossa. Lähes yhtä tyytyväisiä oltiin perhesuhteisiin ja yksityiselämään, vammaisuuteen sekä mielipiteeseen ja poliittiseen toimintaan liittyvässä yhdenvertaisuudessa.

Ikää koskevan kysymyksen kohdalla tuotiin esiin huoli työntekijäjoukon ikärakenteesta ja siitä, että nuorempiin työntekijöihin kohdistetaan enemmän vaatimuksia kuin ikääntyneempiin työntekijöihin.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden osalta ongelmallisimpina nähdään naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon liittyvät kysymykset ja puutteet tasapuolisessa kohtelussa.

Kolme neljäsosaa vastaajista koki, että miesten ja naisten välinen tasa-arvo toteutuu kirkossa. Ortodoksisen kirkon kanonisesta perinteestä johtuvat rajoitteet tunnistetaan selkeästi. Vastaajat toivat kuitenkin avovastauksissa esiin, että naisten tekemään työhön suhtaudutaan kriittisemmin tai että miehillä on työyhteisössä erilaiset säännöt naisiin verrattuna. Kiinnostava huomio oli, että sukupuoleen kohdistuvaa eriarvoistavaa kohtelua saattoi esiintyä myös seurakuntalaisten taholta.

Yli 73% vastaajista näkee tasapuolisen kohtelun toteutuvan kirkossa. Kielteisesti vastanneiden avovastauksissa korostuivat kokemukset palkkauksen epäyhdenmukaisesta toteutumisesta ja kokemus suosituista ja epäsuosituista työntekijöistä. Palkkausperusteet ovat periaatteessa kaikille yhdenmukaiset, mutta vastauksissa nousi esiin mm. kokemus samaa työtä tekevien jaosta eri palkkaluokkiin. Myöskään kehityskeskustelujen ei koettu toteutuvan tasapuolisesti.

70% työntekijöistä ei ole kokenut kolmen viime vuoden aikana häirintää, ahdistelua, epäasiallista kohtelua tai työpaikkakiusaamista, mutta 30% vastasi kysymykseen myöntävästi. Pääasiallisina ongelmina tuotiin esiin epäasiallinen kohtelu ja työpaikkakiusaaminen. Tämä on huolestuttava löydös, joka ansaitsee tulla tarkastelluksi tarkemmin. Seksuaalista häirintää ei ollut kokenut yksikään vastaaja. Lisäksi 85% vastaajista kokee, että heillä on tieto siitä, mihin heidän tulee ottaa yhteyttä häirintää, epäasiallista kohtelua tai vastaavaa kohdattuaan. Työyhteisöissä on silti tarpeen varmistaa, että tämä on jatkossa tiedossa kaikilla.

Kuinka tästä eteenpäin?

Tilastokeskuksen ilmestyneessä selvityksessä suomalaisten vastausprosentit erilaisiin kyselyihin ovat laskeneet merkittävästi (https://stat.fi/uutinen/tutkimusuupumus-valtasi-suomalaiset-tilastokeskus-huolissaan-tiedon-vinoutumisesta). Ilmiö näkyy myös kirkon kyselyjen vastausmäärissä. Viime aikoina kyselyjä on tullut kirkon piirissä samanaikaisesti paljon, arki on muodostunut entistä kiireisemmäksi ja ajatus, ettei omalla vastauksella ole merkitystä, vaikuttavat nekin vastausaktiivisuuteen.

Kirkon nykyinen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma on voimassa vuoteen 2025. Kyselyn yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa selvittävät vastaukset antoivat arvokasta tietoa suunnitelman päivitystyöhön. Kirkko julkisoikeudellisena yhteisönä on velvollinen huolehtimaan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisesta.

Meidän on hyvä katsoa rohkeasti eteenpäin. Tiedossa on nyt selkeitä kehityskohteita, joiden eteen seurakuntien, keskushallinnon ja koko kirkon on tehtävä ennakkoluulottomasti työtä. Kysymys on myös kirkon houkuttelevuudesta työpaikkana tulevaisuudessa. Työyhteisöön, jossa henkilöstöstä pidetään huolta, huolehditaan jaksamisesta ja työn ja vapaa-ajan oikeasuhteisesta toteutumisesta, on helpompi tulla töihin ja siihen on myös helpompaa sitouttaa henkilöstöä.

Nyt on aika suunnitella konkreettisia toimenpiteitä ja aikataulua niiden toteuttamiseen. Tätä varten haluamme kuulla teidän mielipiteitänne. Miten kirkon työssä havaittuja epäkohtia voidaan korjata?

Parannus- ja kehitysehdotusten keräämistä varten on laadittu lyhyt, kymmenen kohdan kysely. Vastaajia rohkaistaan vastaamaan vaikka osittain. Yksikin rakentava ehdotus voi olla käänteentekevä!

Kyselylinkki lähetetään jaettavaksi kaikille kirkon työntekijöille ja se on avoinna elokuun 2024 loppuun asti.