Kirkon jäsentilastot vuodelta 2025 ovat valmistuneet – kirkkoon liittyminen edelleen vilkasta, jäsenmäärä pieneni maltillisesti
Suomen ortodoksisen kirkon jäsentilastot vuodelta 2025 ovat valmistuneet.
Jäsenkehitys näyttää kokonaisuutena varsin myönteiseltä muutaman vuoden takaisiin lukuihin verrattuna. Kirkosta erosi viime vuonna viime vuosien tapaan vajaat tuhat henkeä, mutta kirkkoon liittymisiä kirjattiin jälleen edellisvuosia enemmän, nyt yhteensä 1441. Kirkossa oli vuoden päättyessä 55 439 jäsentä eli 168 vähemmän edellisvuoteen verrattuna.
Seurakunta- tai hiippakuntakohtaiset erot jäsenkehityksessä ovat kuitenkin suuria.
Ilahduttavasti jopa puolet seurakunnista kasvatti jäsenmääräänsä vuoden aikana: Helsinki +47, Turku +95, Jyväskylä +90, Saimaa +11 ja Tampere +110.
Jyväskylän seurakunnan kasvua ja Kuopion seurakunnan laskua selittää osin se, että kaksi kuntaa – Hankasalmi ja Konnevesi – siirrettiin Kuopion seurakunnasta Jyväskylän seurakunnan alueeseen vuoden 2025 aikana.
Hiippakunnista kaksi (Helsinki ja Oulu) olivat kasvusuunnassa, mutta Kuopion ja Karjalan hiippakunnassa esimerkiksi väestön ikärakenne jarruttaa kasvua: hautauksia toimitettiin siellä suhteellisesti eniten. Äidinkieli- ja rekisteröintitilastot osoittavat, että myös maahanmuutto suuntautuu valtaosin kahden muun hiippakunnan alueelle.
Kansalaisuuden perusteella kirkon suurimman vähemmistöryhmän muodostavat Venäjän kansalaiset, 2964 henkeä. Heistä valtaosa kuuluu joko Helsingin tai Kaakon seurakuntaan.
Myös äidinkielitilastot osoittavat, missä venäjänkielisen työn keskeiset painopisteet ovat: venäjää puhuu äidinkielenään 7037 kirkon jäsentä, heistä reilusti yli 50% kuuluu kahteen edellä mainittuun seurakuntaan.
Ukrainan kansalaisia on kirkon jäsenistössä 762 ja ukrainaa äidinkielenään puhuvia yhteensä 1138. Ukraina nousi kirkon äidinkielitilastossa romanian ohi suomen ja venäjän jälkeen kolmanneksi puhutuimmaksi kieleksi. Kaikkiaan kirkossa puhutaan yli 80:aa eri äidinkieltä.
Sekä Ukrainan kansalaisuuden että äidinkielen perusteella ukrainankielinen yhteisö paikantuu vahvasti Etelä-Suomeen: Helsinkiin (226 kansalaista, 320 äidinkielenään ukrainaa puhuvaa), Tampereelle (177 / 304) ja Turkuun (133 / 220).
Sama painotus näkyy tarkasteltaessa alle 1-vuotiaina kirkon jäseneksi rekisteröityjen lasten määriä. Tässä tilastossa näkyvät erityisesti maahanmuuttajaperheiden lapset: heidät on joko kastettu aiemmassa kotimaassaan tai viety passin saamista varten väestörekisteriin ennen kastetta. Yhteensä alle 1-vuotiaita rekisteröitiin kirkkoon liittyneiksi 229 ja tästäkin ryhmästä valtaosa kuuluu Helsingin, Tampereen tai Turun seurakuntaan.
Kasteiden määrä on huolestuttavan pieni, 179. Tässä on kuitenkin syytä huomata, että lukuun tulee lisätä myös edellä mainitut alle 1-vuotiaana kirkon jäseneksi rekisteröidyt lapset. Yhteensä seurakuntiin saatiin siis ottaa vastaan lähes 400 pienokaista.
Kuolleiden määrä pysytteli pitkäaikaisen keskiarvon tuntumassa – hautauksia kirjattiin yhteensä 783. Iankaikkinen muisto!
Tilastoyhteenvetoon voit tutustua täällä: 2025