Kirkolliskokous 2025: Kolmannessa täysistunnossa kymmenen pöydällepanoa, seitsemän asian käsittely päätökseen

Kokouksen kolmannessa täysistunnossa pantiin pöydälle kymmenen mietintöä ja saatiin päätökseen seitsemän asian käsittely.

Pöydällepanot (I käsittely)

Hallintovaliokunta pani pöydälle mietinnöt asiasta 20 (kirkolliskokousaloite kirkon johtamisen avoimuuden edistämisestä), asiasta 22 (kirkolliskokousaloite palvelukeskustoiminnan uudistamisesta kirkkoa paremmin palvelevaksi) ja asiasta 23 (kirkolliskokousaloite kiinteistötyöryhmän raportin toimenpide-esitysten edelleen kehittämisestä).

Lakiovaliokunta pani pöydälle mietinnöt asiasta 8 (kolttasaamelaisten edusstusta kirkon päättävissä elimissä koskeva ortodoksisesta kirkosta annetun lain muutosesitys), asiasta 21 (kirkolliskokousaloite kahden hiippakunnan mallista) ja asiasta 25 (esitykset poikkeusoloihin varautumista ja sähköistä asiointia koskeviksi säädösmuutoksiksi).

Talousvaliokunta pani pöydälle mietinnön asiasta 7 (esitys kirkon rakenteellisista säästöistä).

Sivistysvaliokunta pani pöydälle mietinnöt asiasta 10 (esitys uudeksi tavoite- ja toimintasuunnitelmaksi vuosille 2026-2030), asiasta 12 (kirkolliskokousaloite Suomen ortodoksisen kirkkomuseo Riisan toiminnan kehittämisestä) ja asiasta 17 (kirkolliskokousaloite monikulttuurisuustyöstä Suomen ortodoksisessa kirkossa).

Päätökseen saadut asiat (II käsittely)

Asia 4 (Oulun metropoliitan vaalin järjestäminen)

Kirkolliskokous yhtyy kirkollishallituksen esitykseen ja esittää, että kirkolliskokous ei järjestä Oulun metropoliitan vaalia vuoden 2025 kirkolliskokouksessa.

Perustelut:

Koska kirkon rakenteita koskeva selvitystyö on alkamassa, ei tässä vaiheessa ole perusteltua täyttää Oulun metropoliitan tehtävää.

Asia 9 (Esitys OrtKL 74§ ja OrtKJ 110§ muutokset)

Lakivaliokunta esittää, että kirkolliskokous hyväksyy kirkollishallituksen esityksen mukaisesti, että ortodoksisesta kirkosta annetun lain 74 § täydennetään kuolinpesän osakasrekisteristä annettavan lain edellyttämällä tavalla. Lisäksi lakivaliokunta esittää, että kirkolliskokous antaa kirkollishallitukselle tehtäväksi valmistella tarvittavat kirkkojärjestyksen muutokset vuoden 2026 kirkolliskokouksen päätettäviksi.

Perustelut:

Valtiovarainministeriö on päätöksellään 21.3.2024 asettanut ohjelman edesmenneen omaisen asioiden vaivattoman hoidon edistämiseksi. Ohjelman tavoitteena on varmistaa läheisen kuolemaan liittyvien asioiden sujuva hoitaminen digitalisoimalla tarvittavia asiakirjoja ja edistämällä automaatiota tehostaen viranomaisen prosesseihin ja käsittelyihin liittyviä suoritteita. Ohjelman toimikausi on 5.4.2024-31.12.2027.

Koska kuolinpesän osakasrekisteristä annettava laki on vielä luonnosvaiheessa, ei ole vielä mahdollista hyväksyä täsmällisiä muutoksia kirkkojärjestykseen.

Lakivaliokunta pitää keskeisenä myös sitä, että kuolinpesän osakasrekisteriä koskevassa lainsäädännössä kirkolle säädetään oikeus periä maksu kaikista luovuttamistaan tiedoista. Lakivaliokunta pitää kustannusvastaavuutta oikeana perusteena viranomaisen suoritteesta perittävälle maksulle ja katsoo, että maksujen sitominen tehtävästä aiheutuviin kustannuksiin on perusteltua. Lakivaliokunta pitää tärkeänä sitä, että hinnanmuodostukseen voidaan laskea mukaan kaikki todelliset kustannukset.

Lisäksi tiedonluovutuksesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi on lakivaliokunnan näkemyksen mukaan välttämätöntä, että oikeus periä maksu syntyy tietojen luovutuksen perusteella. Maksun periminen ei voi olla riippuvainen esimerkiksi siitä, ottaako kuolinpesä osakasrekisteriin tallennetut tiedot käyttöönsä.

Kirkon tiedonluovutus kuolinpesän sähköisen osakasrekisterin käyttöön edellyttää aina myös tietojen siirtämistä manuaalisesta aineistosta tietojärjestelmään. Tämän vuoksi jokaiseen tiedonluovutukseen kuuluu väistämättä ihmisen tekemää selvitystyötä. Kirkon tiedonluovutuksen kustannusten ennakoidaan asettuvan selkeästi korkeammalle tasolle kuin Digi- ja väestötietoviraston (DVV) tiedonluovutuksen, josta suurin osa tapahtuu tietojärjestelmän automaattisena työnä.

Asia 16 (kirkolliskokousaloite kirkolliskokouksen kokoontumisesta)

Kirkolliskokous hylkäsi aloitteen. Kirkolliskokous yhtyi kirkollishallituksen esityksessä mainittuihin perusteluihin. Vuosittaisten kirkolliskokousten määrän lisääminen edellyttäisi säädösmuutoksia, lisämäärärahoja sekä -resursseja.

Perustelut:

Nykyiset säädökset mahdollistavat ylimääräisten kirkolliskokousten koollekutsumisen tarvittaessa. Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että kirkolliskokousseminaari järjestetään jatkossakin vuosittain lähikokoontumisena. Seminaarin toimintaa on syytä kehittää.

Asia 26 (Karjalankatu 1 -kiinteistön hankesuunnitelma)

Kirkolliskokous päätti asian kirkollishallituksen esityksessä mainittujen vaihtoehtojen 2 ja 3 yhdistelmän mukaisesti siten, että ensin vaihtoehdon 2 mukaisesti kiinteistön markkina-arvoa pyritään asemakaavoittamisen keinoin korottamaan. Tässä voidaan hyödyntää yhteistyökumppaneita.

Tämän jälkeen vaihtoehdon 3 mukaisesti Karjalankadun kiinteistö myydään ja siirrytään kokonaan tai vaiheittain Kuopion ja Karjalan hiippakunnan, palvelukeskuksen, taloustoimiston ja keskusrekisterin osalta tilatarveselvityksen mukaisiin huomattavasti pienempiin tiloihin.

Päätökset hankesuunnitelmasta ja hankkeen toteutuksesta tehdään kulttuuriperintöä kunnioittaen. Päätökset eri toimintojen sijoittamisesta valmistellaan päätettäväksi ennen tiloista luopumista.

Perustelut:

Kirkolliskokous yhtyy kirkollishallituksen esityksessä mainittuihin perusteluihin.

Asia 11 (kirkolliskokousaloite turvallisemman tilan periaatteiden käyttöönotosta Suomen ortodoksisessa kirkossa)

Kirkolliskokous päätti hyväksyä aloitteen ottaen huomioon seuraavat seikat:

1. Kirkollishallitus valmistelee turvallisemman tilan periaatteet Suomen ortodoksisen kirkon hiippakuntia, seurakuntia, palvelukeskusta, leiritoimintaa, tapahtumia, koulutuksia ja muita kirkon työmuotoja ja yhteistyökumppaneita varten.

2. Yhteisöjen tulee rakentaa kirkollishallituksen ohjeiden mukaiset toimintamallit epäkohtiin puuttumista varten.

3. Työyhteisöt velvoitetaan järjestämään koulutusta, jotta työntekijät ja vapaaehtoiset ymmärtävät turvallisemman tilan periaatteiden tarkoituksen ja osaavat soveltaa niitä käytännössä.

4. Asian valmistelu ei edellytä erillisen työryhmän perustamista.

5. Kirkollishallitus raportoi kirkolliskokoukselle asian toimeenpanosta kevään 2026 kirkolliskokousseminaarissa.

Perustelut:

Suomen ortodoksisen kirkon perustehtävänä on johdattaa ihmisiä kohti pelastusta. Tätä tehtävää toteuttaessaan kirkon tulee olla paikka, jossa jokainen ihminen voi osallistua liturgiseen elämään ja seurakunnan toimintaan ilman pelkoa syrjinnästä, väheksynnästä tai epäasiallisesta kohtelusta.

Turvallisemman tilan periaatteiden tarkoituksena on luoda käytännölliset, selkeät ja ennaltaehkäisevät toimintamallit, jotka tukevat koko kirkon yhteisöllistä hyvinvointia. Niiden toteuttaminen käytännössä on luonnollinen jatkumo sille rakkauden ja kunnioituksen hengelle, joka nousee evankeliumista ja kirkon perinteestä. Periaatteet tukevat sekä yksilöiden että koko kirkon hyvinvointia ja auttavat kirkkoa olemaan yhteisö, jossa jokainen voi kokea olevansa tervetullut ja turvassa.

Asia 18 (kirkolliskokousaloite työryhmän perustamiseksi laatimaan selvitystä kirkon diakoniatyöstä tuleville vuosille)

Kirkolliskokous päätti antaa kirkollishallitukselle tehtäväksi asettaa viipymättä työryhmän laatimaan selvityksen diakoniatyön järjestämiseksi. Työryhmässä tulee olla diakoniatyön ammattilaisia ja muita diakoniatyötä kirkossa tekeviä ja sen tulee kuulla kirkon piirissä toimivia diakoniatyötä tekeviä järjestöjä. Työn tulee perustua kirkon strategiaan.

Työryhmän tulee esitellä alustavia selvitystyön tuloksia vuoden 2026 kirkolliskokousseminaarissa ja jättää selvityksensä Kirkollishallitukselle toimitettavaksi saman vuoden Kirkolliskokoukselle, joka halutessaan käyttää sitä vuoden 2027 diakonia -teemavuoden taustamateriaalina.

Perustelut:

Kirkko tarvitsee käytännön ehdotuksia vapaaehtoisten tekemän diakoniatyön yhdenmukaistamiseksi koko kirkossa niin, että kysymykset vastuista, vaitiolovelvollisuudesta, työhön perehdyttämisestä ja työssä jaksamisesta otetaan huomioon. Kirkon perinteisen sisälähetysjärjestön (PSHV) toiminnan hiivuttua on syytä tarkastella valtakunnallisen diakoniatoimijan, kuten esimerkiksi Filantropian, mahdollista roolia. Helsingin ja Joensuun seurakuntien diakoniatyöntekijöiden kokemukset on välttämätöntä saada kaikkien seurakuntien tietoon. Hyväksi koettuja käytäntöjä on jaettava seurakuntien kesken. Ekumeeniselle diakoniayhteistyölle on tärkeää saada valtakunnallinen kirkkojen kesken määriteltävä perusta. Kansainvälinen ja paikallinen diakonia on voitava nähdä yhtenä kokonaisuutena.

Asia 5 (Suomen ortodoksisen kirkon tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2024, vastuuvapaudesta päättäminen)

Kirkolliskokous päätti hyväksyä kirkon keskusrahaston tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen. Talousvaliokunta on tutustunut TietoAkseli Audit Oy:n tilintarkastajien laatimaan tilintarkastuskertomukseen, jossa todetaan, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan kirkon toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Vuoden 2024 talousarvion loppusummaksi oli arvioitu –106 300 euroa alijäämää. Tilinpäätöksen ylijäämä oli 9 930,20 euroa (2023, -29 780,99) ja taseen loppusumma 16 486 162,27 euroa (2023, 17 096 561,58 euroa).

Kirkolliskokous päätti, että ylijäämä (9 930,20 euroa) kirjataan edellisten kausien yli-/alijäämätilille.

Talousarvioon sisältynyt 100 000 euron säästötavoite saavutettiin vuonna 2024.

Kirkolliskokous päätti myöntää vastuuvapauden tilivelvollisille ja kiitti taloustoimistoa hyvästä työstä.

Perustelut:

Suomen ortodoksisen kirkon toimintakuluista suurimmat menot vuonna 2024 olivat henkilöstökulut 2 571 005,00 euroa (2023; 2 569 828,24 euroa), annetut avustukset 1 566 952,62 euroa (2023; 1 625 475,65 euroa) ja palvelujen ostot 1 412 638,12 euroa (2023; 1 369 611,92 euroa). Henkilöstökulut ovat säilyneet ennallaan, palvelujen ostot nousivat 3,1 %.

Kaikki vuoden 2024 toimintakulut olivat 6 109 301,38 euroa (2023; 6 194 318,49 euroa). Vuoden 2024 talousarviossa toimintakulujen arvioitiin olevan 6 280 800 euroa. Kirkon eläkekassan menot, poistot ja sijoitustoiminnan menot olivat yhteensä 1 536 182,74 euroa (2023; 1 547 176,11 euroa).

Suomen ortodoksisen kirkon kaikki menot yhteensä olivat 7 651 252,87 euroa vuodelta 2024 (2023; 7 750 827,39 euroa). Talousarviossa kaikkien menojen arvioitiin olevan 7 967 300,00 euroa vuodelle 2024 (2023; 7 869 800,00 euroa).

Tilikauden tulosta selittävät asiat

Toimintatuotot:

Toimintatuottoja kertyi tilikaudella 67 000 euroa suunniteltua enemmän. Tuohusten myynti kasvoi, samoin virkatodistuksista perittävät maksutuotot.

Toimintamenot:

Kustannuspaikoista ylitykset tulivat kp 115 Helsingin hiippakunta, kp 201 keskusrekisteri (henkilöstömuutokset), kp 212 viestintä (ort.fi -sivuston uusinta), kp 702 muut vuokrahuoneistot, kp 811 sijoitustoiminta (arvonalenemat ja lainojen korot).

Henkilöstökuluja toteutui 164 000 euroa budjetoitua vähemmän. (Henkilöstömuutoksia hiippakunnissa ja vuorottelu- sekä opintovapaita, keskustalon siivouksen uudelleenjärjestelyt ja IT-palvelujen uudelleen järjestelyt.)

Palvelujen ostoihin kului tilikaudella n. 122 000 euroa suunniteltua enemmän. (Keskustalon siivouksen ja IT-palvelujen uudelleen järjestelyt sekä matkakulut ja arkkipiispan vaihdoksesta aiheutuneet ylimääräiset kulut.)

Annettuja avustuksia oli 105 000 euroa vähemmän (kriisiavustusta ei tarvinnut käyttää, kaikkia myönnettyjä toiminta-avustuksia ei käytetty).

Sijoitustoiminnan kuluja oli 123 000 euroa enemmän. Tilikaudella osakkeiden myynnistä tuli noin 106 000 euroa arvonalennusta.

Taloussäännön mukaan sitovuustaso on kustannuspaikka.

Seuraavan täysistunnon ajankohta

Kokouksen puheenjohtajana toimi Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni. Kokouksen täysistuntoja voi seurata suorana verkkolähetyksenä tältä sivulta ja Suomen ortodoksisen kirkon YouTube -kanavalta. Ne jäävät kanavalle myös tallenteina myöhemmin katsottavaksi.

Kolmas täysistunto päättyi klo 19.32. Seuraava täysistunto alkaa Kulttuurikeskus Sofiassa keskiviikkona 26.11. klo 13.