Kirkolliskokous 2025: Neljännessä täysistunnossa viisi asiaa pöydälle, kymmenen asian käsittely päätökseen

Kokouksen neljännessä täysistunnossa pantiin pöydälle viisi mietintöä ja saatiin päätökseen kymmenen asian käsittely.

Pöydällepanot (I käsittely)

Talousvaliokunta pani pöydälle mietinnöt asiasta 15 (kirkolliskokousaloite valtionavun leikkauksen vaikutuksista kirkon talouteen ja valtionavun käytön raportoinnista kirkolliskokoukselle) ja asiasta 14 (kirkolliskokousaloite kirkon keskushallinnon ja erityisesti sen taloushallinnon toiminnan arvioimisesta ja tehostamisesta).

Sivistysvaliokunta pani pöydälle mietinnöt asiasta 13 (kirkolliskokousaloite Pyhien toimitusten käsikirja Euhologionin uudistetun laitoksen laatimisesta), asiasta 19 (kirkolliskokousaloite kirkon työn kehittämisestä ja laatumittareista) ja asiasta 24 (kirkolliskokousaloite seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen sekä muiden vähemmistöjen oikeuksien tunnistamisesta ja turvaamisesta kirkossa).

Päätökseen saadut asiat (II käsittely)

Asia 20 (Kirkolliskokousaloite kirkon johtamisen avoimuuden edistämisestä)

Kirkolliskokous päätti hylätä aloitteen.

Kirkollishallituksen tulee huolehtia siitä, että sisäisen valvonnan ohjeistus ja sen seuranta ovat ajan tasalla. Kirkollishallituksen tulee ohjeistaa seurakuntia asiassa.

Perustelut:

Aloitteessa mainittua raportointia ei pidetä tarpeellisena. Avoimuus on oleellinen asia hyvässä hallintokulttuurissa. Kirkolliskokouksen mielestä vapaaehtoisuuteen perustuvien sidonnaisuusilmoitusten antaminen tulee laajentaa koskemaan myös kirkolliskokousedustajia.

Asia 22 (Kirkolliskokousaloite palvelukeskustoiminnan uudistamisesta kirkkoa paremmin palvelevaksi)

Asiassa tehtiin vastaesitys. Äänestyksen jälkeen kirkolliskokous teki asiassa päätöksen hallintovaliokunnan mietinnön mukaisesti.

Kirkolliskokous päätti hyväksyä aloitteen kirkollishallituksen esityksen mukaan. Selvitystyön tuloksista tulee raportoida kirkolliskokoukselle vuoden 2026 aikana.

Perustelut:

Kirkolliskokous yhtyy kirkollishallituksen esityksen perusteluihin. Asia 22 liittyy asiaan 14 (kirkolliskokousaloite kirkon keskushallinnon ja erityisesti sen taloushallinnon toiminnan arvioimisesta ja tehostamisesta). Esitetyt selvitystyöt tulisi toteuttaa yhdessä ja niistä tehdä yksi yhteinen raportti.

Asia 23 (kirkolliskokousaloite kiinteistötyöryhmän raportin toimenpide-esitysten edelleen kehittämisestä)

Kirkolliskokous päätti hylätä aloitteen.

Perustelut:

Kirkolliskokous kiittää aloitteen tekijää tärkeästä keskustelunavauksesta ja esittää, että kirkollishallitus kehottaa seurakuntia päivittämään kiinteistöstrategiansa ja -toimenpideohjelmansa.

Asia 8 (kolttasaamelaisten edustusta kirkon päättävissä elimissä koskeva ortodoksisesta kirkosta annetun lain muutosesitys)

Kirkolliskokous päätti ehdottaa opetus- ja kulttuuriministeriölle ortodoksisesta kirkosta annettua lakia muutettavaksi seuraavasti (muutosehdotukset lihavoituna):

Kirkolliskokous

10 § Kokoonpano

Kirkolliskokouksen jäseniä ovat:

1) hiippakuntien piispat ja apulaispiispat;

2) yksitoista papiston edustajaa;

3) kolme kanttorien edustajaa;

4) kahdeksantoista maallikkojen edustajaa; sekä

5) kolttasaamelaisten edustaja, jonka valitsee kolttalaissa (253/1995) tarkoitettu kolttien kyläkokous.

12 §

Vaalikelpoisuus ja äänioikeus

Papiston edustajien vaalissa vaalikelpoisia ja äänioikeutettuja ovat kirkon papit ja diakonit, jotka eivät ole vaalikelpoisia ja äänioikeutettuja kanttorien edustajien vaalissa. Papiston jäsen, joka on piispainkokouksen päätöksellä pidätetty papillisten tehtävien toimittamisesta, ei kuitenkaan ole vaalikelpoinen eikä äänioikeutettu.

Kanttorien edustajien vaalissa vaalikelpoisia ja äänioikeutettuja ovat kanttorit, jotka työskentelevät päätoimisesti kanttorin tehtävässä kirkon tai seurakunnan palveluksessa.

Vaalikelpoinen maallikkojen edustajaksi ja maallikkojen edustajien valitsijamieheksi on ortodoksisesta kristillisestä vakaumuksesta tunnettu kirkon jäsen, joka ei ole vajaavaltainen ja joka ei ole vaalikelpoinen papiston tai kanttorien edustajien vaalissa.

Äänioikeus maallikkojen edustajien vaalissa on seurakuntien valitsemilla valitsijamiehillä. Vaalissa ehdokkaana olevaa ei voi valita valitsijamieheksi.

Kolttasaamelaisten edustajan vaalissa kolttien kyläkokouksessa noudatetaan kuitenkin kolttalaissa (253/1995) säädettyä tai sen nojalla määrättyä tai päätettyä menettelytapaa.

Seurakunnanvaltuusto

53 §

Kokoonpano

Seurakunnanvaltuuston jäseniä ovat:

1) kirkkoherra; ja

2) neljäksi kalenterivuodeksi valitut jäsenet.

Seurakunnanvaltuustossa on jäseniä vähintään 9 ja enintään 21. Jäsenten lukumäärä määräytyy seurakunnan jäsenmäärän mukaan kirkkojärjestyksessä tarkemmin säädetyllä tavalla. Sen seurakunnan seurakunnanvaltuustoon, minkä alueella kolttalain (253/1995) 2 §:n tarkoittama koltta-alue sijaitsee, valitsee yhden jäsenen kolttien kyläkokous.

Jos jäsenen paikka tulee pysyvästi avoimeksi kesken toimikauden, puheenjohtajan on kutsuttava hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi kyseessä olevalla vaalialueella lähinnä eniten ääniä saanut vaalikelpoinen henkilö.

Seurakunnanneuvosto

58 §

Kokoonpano

Seurakunnanneuvoston jäseniä ovat:

1) kirkkoherra;

2) pääkirkon isännöitsijä; sekä

3) vähintään neljä seurakunnanvaltuuston toimikaudekseen valitsemaa jäsentä.

Sen seurakunnan seurakunnanneuvostoon, minkä alueella kolttalain (253/1995) 2 §:n tarkoittama koltta-alue sijaitsee, valitsee yhden jäsenen kolttien kyläkokous.

Jos jäsenen paikka tulee pysyvästi avoimeksi kesken toimikauden, seurakunnanvaltuuston on valittava jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi jäsen.

Seurakuntaan päätoimisessa työsopimussuhteessa olevat papit, diakonit ja kanttorit voivat valita keskuudestaan edustajan, jolla on puheoikeus seurakunnanneuvoston kokouksessa.

Perustelut:

Perustuslain 121 §:n 4 kohdan mukaan saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään. Sen vuoksi on tärkeää, että kolttasaamelaisten oma hallintojärjestelmä Kolttien kyläkokous valitsee kolttasaamelaisten edustajat Suomen ortodoksisen kirkon päättäviin elimiin omien käytäntöjensä mukaisesti, alkuperäiskansan itsehallintoa täysimääräisesti kunnioittaen. Kolttasaamelaisten edustajan vaalissa Kolttien kyläkokouksessa noudatetaan kolttalaissa säädettyä tai sen nojalla määrättyä tai päätettyä menettelytapaa.

Ehdotuksen mukaan Kolttien kyläkokous valitsee kirkolliskokousedustajan, joka voi olla pappi, kanttori tai maallikko. Näin taataan alkuperäiskansan täysi itsemääräämisoikeus valinnan suhteen. Myös kolttien luottamusmiehen mukaan tämä vapaus parantaa kolttasaamelaisten itsemääräämisoikeutta. Esitys erillisestä kolttasaamelaisedustuksesta on perusteltu myös siksi, ettei näin vähennetä muiden hiippakuntien kirkkojärjestyksen mukaista edustusta. Esitys ei kumpua tarpeesta muuttaa kirkollista hallintoa, vaan sen perustana on pyrkimys ylläpitää ja edistää kolttakulttuuria. Samaa periaatetta noudatetaan myös seurakunnan päättävien elinten osalta seurakunnassa, joka sijaitsee kolttalain 2 §:ssä tarkoitetulla koltta-alueella.

Asia 21 (kirkolliskokousaloite kahden hiippakunnan mallista)

Kirkolliskokous päätti antaa kirkollishallitukselle tehtäväksi perustaa työryhmän selvittämään Suomen ortodoksisen kirkon hiippakuntia koskevia rakenteellisia muutostarpeita.

Perustelut:

Työryhmän pitää ottaa huomioon ainakin seuraavat seikat:

1. Kolmannen piispan lainsäädännöllinen ja kanoninen asema; sekä

2. Hiippakuntarakenteen muutoksen konkreettiset vaikutukset, mukaan lukien taloudelliset ja toiminnalliset ja työnjaolliset vaikutukset, sekä arvio säästöpotentiaalista ja mahdollisista kertakustannuksista.

Työryhmän pitää laatia ehdotus mahdollisesta uudesta hiippakuntajaosta, sisältäen vaihtoehtoisia malleja nykyisen hiippakuntarakenteen uudistamiseksi. Mahdollisen hiippakuntarakenteen muutoksen tulee palvella ja tukea kirkon perustehtävää muuttuvassa toimintaympäristössä.

Työryhmän raportti pitää esittää vuoden 2026 kirkolliskokousseminaarissa. Kirkollishallituksen pitää valmistella raportin ja siitä käydyn keskustelun pohjalta tarvittavat säädösmuutosesitykset vuoden 2026 kirkolliskokoukselle.

Asia 25 (esitykset poikkeusoloihin varautumista ja sähköistä asiointia koskeviksi säädösmuutoksiksi)

Kirkolliskokous päätti ehdottaa opetus- ja kulttuuriministeriölle, että ortodoksisesta kirkosta annettuun lakiin lisätään seuraavat pykälät:

96 a §

Toimielimen päätöksentekotavat

Toimielimelle kuuluvista asioista voidaan päättää varsinaisessa kokouksessa, sähköisessä toimintaympäristössä tapahtuvassa kokouksessa (sähköinen kokous) tai sähköisesti ennen kokousta (sähköinen päätöksentekomenettely). Varsinaiseen kokoukseen voi toimielimen päätöksellä osallistua myös sähköisesti.

Sähköisessä kokouksessa ja sähköisessä päätöksentekomenettelyssä sekä varsinaiseen kokoukseen sähköisesti osallistuttaessa seurakunnan tai kirkollishallituksen tulee huolehtia tietoturvallisuudesta ja siitä, että salassa pidettävät tiedot eivät ole ulkopuolisen saatavissa.

96 b §

Sähköinen kokous

Sähköisen kokouksen edellytyksenä on, että läsnä oleviksi todetut ovat keskenään yhdenvertaisessa näkö- ja ääniyhteydessä.

96 c §

Sähköinen päätöksentekomenettely

Toimielinten julkisia kokouksia lukuun ottamatta toimielinten päätöksenteko voi tapahtua suljetussa sähköisessä päätöksentekomenettelyssä.

Käsiteltävät asiat tulee yksilöidä kokouskutsussa ja mainita, mihin mennessä asia voidaan käsitellä sähköisessä päätöksentekomenettelyssä. Asia on käsitelty, kun kaikki toimielimen jäsenet ovat ilmaisseet kantansa asiaan ja käsittelyn määräaika on päättynyt. Asia siirtyy kokouksen käsiteltäväksi, jos yksikin jäsen sitä vaatii tai on jättänyt kantansa ilmaisematta.

Sähköisessä päätöksentekomenettelyssä tehtyjä päätöksiä koskeva pöytäkirja voidaan tarkastaa ennen kokousta.

117 a §

Poikkeusolot

Jos valtioneuvoston asetuksella säädetään valmiuslain (1552/2011) mukaisten toimivaltuuksien soveltamisen aloittamisesta poikkeusoloissa, kirkollishallitus voi kutsua kirkolliskokouksen koolle määräämäänsä paikkaan.

Jos kirkolliskokous ei voi kokoontua poikkeusolojen vallitessa, kirkollishallituksella on oikeus tehdä kirkolliskokouksen puolesta esityksiä ja antaa lausuntoja valtioneuvostolle. Lisäksi kirkollishallituksella on oikeus antaa enintään vuoden määräajaksi väliaikainen määräys:

1) kirkon keskusrahaston talousarviosta, talousarvion muutoksesta tai talousarvioesityksen soveltamisesta siihen asti, kunnes kirkolliskokous on asiasta päättänyt;

2) kirkollishallituksen hallinnosta ja toiminnasta;

3) seurakuntien hallinnosta, niiden omaisuuden suojelemisesta ja muista poikkeusolojen vaatimista toimenpiteistä;

4) seurakuntavaalien siirtämisestä;

5) seurakunnanvaltuuston päätösvallan siirtämisestä seurakunnanneuvostolle taikka seurakunnanneuvoston päätösvallan siirtämisestä kirkkoherralle.

Kirkollishallituksen 2 momentin nojalla antama väliaikainen määräys on saatettava kirkolliskokouksen käsiteltäväksi heti, kun se voi kokoontua. Kirkolliskokous voi jättää määräyksen voimaan, muuttaa määräystä tai kumota määräyksen.

117 b §

Päätösvaltaisuus poikkeusoloissa

Kirkollishallitus voi tehdä 117 a §:n 2 momentissa tarkoitetut ja muut välttämättömät ja kiireelliset päätökset, jos läsnä on viisi kirkollishallituksen jäsentä.

117 c §

Poikkeusoloihin ja kriisitilanteisiin varautuminen sekä varautumisen johtaminen

Seurakunnan, hiippakunnan ja kirkollishallituksen tulee valmiussuunnittelulla ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluilla sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen poikkeusoloissa.

Seurakunnan tulee varautua henkisen huollon tarjoamiseen kriisitilanteissa.

Kirkollishallitus johtaa ja valvoo hiippakunnan ja seurakuntien varautumista sekä johtaa kirkon keskushallinnon varautumista.

Perustelut:

96 a §. Toimielimen päätöksentekotavat. Uudessa pykälässä säädettäisiin, millä tavalla toimielimelle kuuluvista asioista voitaisiin päättää. Toimielin voisi käsitellä asioita kokouspaikalla pidettävässä kokouksessa tai vaihtoehtoisesti pitää sähköisen kokouksen. Sähköisellä kokouksella tarkoitettaisiin sähköisessä toimintaympäristössä toteutettua kokousta, johon osallistuttaisiin sähköisen yhteyden avulla osallistujan valitsemasta paikasta käsin. Lisäksi pykälässä täsmennettäisiin, että toimielimen kokouspaikalla pidettävään varsinaiseen kokoukseen voisi osallistua myös sähköisesti (ns. hybridimalli) toimielimen niin päättäessä. Tarkempia määräyksiä voitaisiin ottaa toimielimiä ohjaaviin sisäisiin hallinnollisiin määräyksiin. Sähköisestä kokouksesta säädettäisiin tarkemmin ehdotetussa 96 b §:ssä.

Lisäksi päätöksiä voitaisiin tehdä sähköisesti ennen varsinaista kokousta. Sähköisellä päätöksentekomenettelyllä (”sähköpostikokous”) tarkoitettaisiin ajasta ja paikasta riippumatonta päätöksentekoa ennen toimielimen kokousta. Kyseessä olisi uusi päätöksentekotapa kirkon hallinnossa. Sähköisestä päätöksentekomenettelystä säädettäisiin tarkemmin ehdotetussa 96 c §:ssä.

Pykälän 2 momentin mukaan kirkon viranomaisen eli seurakunnan tai kirkollishallituksen tulisi huolehtia tietoturvallisuudesta ja siitä, etteivät salassa pidettävät tiedot ole ulkopuolisten saatavissa. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota salassa pidettävien asioiden käsittelyyn. Laillisuusvalvojien ratkaisuissa (1.12.2011 AOK 1840/1/2010 ja 24.3.2011 EOA 3438/4/09) on todettu, että tavallista sähköpostiyhteyttä ei voida pitää riittävän tietoturvallisena salassa pidettävien tietojen viestinvälitykseen. Siten sähköisessä kokouksessa ja sähköisessä päätöksentekomenettelyssä salassa pidettäviä asioita sisältäviä asiakirjoja ei voida lähettää eikä keskusteluja käydä muun kuin suojatun tietoliikenneyhteyden avulla.

Kirkon viranomaisen, joka käyttää sähköisiä kokouksia, tulisi tietoturvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen muun muassa linjata se, millaisista paikoista toimielinten jäsenet voivat osallistua kokoukseen. Lisäksi viranomaisen tulee huolehtia siitä, etteivät salassa pidettävät tai luottamukselliset tiedot ole ulkopuolisten saatavissa. Kirkon viranomainen voisi siirtyä käyttämään sähköistä kokousmenettelyä vasta, kun viranomaisen käytössä olevat tietojärjestelmät ovat riittävän tietoturvallisia. Sama koskisi varsinaisia kokouksia siltä osin kuin niihin osallistutaan sähköisesti.

Sähköisessä päätöksentekomenettelyssä toimielimen jäsenet tulisi voida luotettavasti tunnistaa siten kuin laissa vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista (617/2009) säädetään. Käytettävän tietojärjestelmän tulisi olla suljettu ja tietoliikenneyhteyksien asianmukaisesti suojatut. Lisäksi olisi otettava huomioon palvelinten tietoturvallisuuteen liittyvät näkökohdat.

96 b §. Sähköinen kokous. Pykälässä säädettäisiin tarkemmin sähköisen kokouksen edellytyksistä. Kokoukseen osallistuvat henkilöt voisivat osallistua kokoukseen keskenään eri paikoista. Myöskään kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin ei tarvitsisi olla läsnä kokouspaikalla. Muutoin sähköisessä kokouksessa toimittaisiin varsinaisen kokouksen päätöksentekomenettelyn mukaisesti.

Sähköisessä kokouksessa läsnä olevien tulisi olla yhdenvertaisessa näkö- ja ääniyhteydessä. Tämä turvaisi toimielimen päätöksenteon toimintaedellytyksiä, kun kokoukseen osallistuvat jäsenet voisivat keskustella päätettävänä olevista asioista kasvokkain.

Jos toimielimen kokous on julkinen, tulisi sen seuraamiseen varata mahdollisuus. Tällainen mahdollisuus voisi toteutua esimerkiksi siten, että yleisölle varataan tila, jossa olevalla näytöllä on sama näkymä kuin kokoukseen osallistuvilla. Sähköinen kokousnäkymä voidaan myös yhdistää avoimeen tietoverkkoon, jossa se voi olla katsottavissa esimerkiksi seurakunnan verkkosivuilta löytyvän linkin kautta.

96 c §. Sähköinen päätöksentekomenettely. Pykälässä säädettäisiin sähköisen päätöksentekomenettelyn edellytyksistä. Sähköisessä päätöksentekomenettelyssä voitaisiin osa toimielimen kokoukseen tulevista asioista käsitellä harkinnan mukaan ennen varsinaista toimielimen kokousta. Päätöksentekomenettely olisi pääsääntöisesti tarkoitettu niin kutsuttujen rutiininluontoisten asioiden käsittelyyn. Sähköinen päätöksenteko edellyttäisi siihen soveltuvan tietojärjestelmän tai muun tietoteknisen ratkaisun käyttämistä, mutta se ei edellytä toimielimen jäsenten näkö- ja ääniyhteyttä.

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että kirkon viranomaisten toimielinten julkisia kokouksia lukuun ottamatta päätöksenteko voi tapahtua suljetussa sähköisessä päätöksentekomenettelyssä. Toimielin voisi käyttää sähköistä päätöksentekomenettelyä ennen kokousta tapahtuvaan päätöksentekoon. Viranomaisen harkinnassa olisi, kuinka paljon ennen kokousta päätöksenteon tulee tapahtua. Koska sähköinen päätöksenteko ei ole avointa eikä julkista, sitä ei voitaisi käyttää kokouksissa, jotka ovat julkisia.

Pykälän 2 momentin mukaan sähköisessä päätöksentekomenettelyssä käsiteltävät asiat tulisi yksilöidä kokouskutsussa ja mainita, mihin mennessä asia on käsiteltävä sähköisesti. Kokouskutsussa tulisi siten ilmaista tietty aika, mihin mennessä toimielimen jäsenten on mahdollista käydä ilmaisemassa kantansa asiaan. Asian käsittely ja kannan ilmaiseminen tapahtuisi esimerkiksi suljetussa sähköisessä päätöksentekojärjestelmässä. Kannan ilmaisemiseksi tulisi olla mahdollisimman yksinkertaiset vaihtoehdot kuten esimerkiksi ”jaa”, ”ei” sekä ”tyhjä”. Kannanilmaisujen tulisi olla toimielimen jäsenille avoimia siten, että muut jäsenet voivat nähdä toistensa kannanilmaisut. Asia olisi käsitelty, kun kaikki toimielimen jäsenet olisivat ilmaisseet kantansa asiaan ja päätöksentekoon varattu aika olisi kulunut.

Asia siirtyisi varsinaisen kokouksen käsiteltäväksi, jos yksikin toimielimen jäsen sitä vaatisi. Tällä varmistettaisiin se, että myös sähköisen päätöksenteon piiriin kuuluvista asioista olisi mahdollista käydä keskustelu kokouksessa ennen päätöksentekoa. Sähköisessä päätöksentekojärjestelmässä tulisi siten olla myös mahdollisuus siirtää asia toimielimen kokouksen käsiteltäväksi. Tilanteissa, joissa yksikin toimielimen jäsen vaatisi siirtoa, asia poistuisi sähköisestä käsittelystä ja tiedon asian siirrosta kokoukseen tulisi näkyä järjestelmässä kaikille toimielimen jäsenille. Samoin tulisi menetellä tilanteissa, joissa toimielimen jäsen tekisi vastaehdotuksen päätökseen. Asian tulisi siirtyä automaattisesti kokouksen käsiteltäväksi, jos yksikin toimielimen jäsen jättäisi kantansa ilmaisematta asiaan kokouskutsussa asetetussa määräajassa. Tällä varmistetaan se, että kaikilla toimielimen jäsenillä on mahdollisuus ilmaista kantansa käsiteltävään asiaan.

Ehdotetun 2 momentin mukaan sähköisessä päätöksentekomenettelyssä ollut asia katsottaisiin käsitellyksi, kun toimielimen jäsenet ovat ilmaisseet kantansa asiaan ja asetettu määräaika olisi päättynyt eikä kukaan jäsenistä ole vaatinut asian siirtämistä toimielimen kokoukseen. Mahdollisesti samaa menettelyä käyttäen tarkistettu päätös annettaisiin tiedoksi. Muutoksenhakuaika alkaisi kulua päätöksen tiedoksisaannista.

Pykälän 3 momentin mukaan sähköisessä päätöksentekomenettelyssä tehdyt päätökset voitaisiin tarkastaa ennen kokousta. Pääsääntöisesti sähköisessä päätöksentekomenettelyssä tehdyt päätökset tarkastettaisiin normaaliin tapaan seuraavassa kokouksessa, mutta päätökset olisi mahdollista tarkastaa jo ennen kokousta. Sähköisessä päätöksenteossa syntyneet päätökset voitaisiin tarkastaa esimerkiksi samassa suljetussa tietojärjestelmässä, jossa ne on tehty, tai muutoin sähköisesti tavanomaista pöytäkirjan tarkastamista vastaavasti.

117 a §. Poikkeusolot. Jos säännöksessä tarkoitetut poikkeusolot vallitsevat, eikä kirkolliskokous voi kokoontua mitään hyväksyttävää kokoontumistapaa käyttäen, kirkollishallitukselle ehdotetaan pykälän 1 momentissa annettavaksi erityisvaltuudet, joiden nojalla se voisi tehdä kirkolliskokouksen puolesta esityksiä ja antaa lausuntoja valtioneuvostolle. Lisäksi kirkollishallitus voisi antaa enintään vuoden ajaksi määräyksiä kirkon keskusrahaston talousarviosta, poikkeusolojen vaatimista toimenpiteistä kirkon keskushallinnossa sekä seurakuntien väliaikaisesta hallinnosta, niiden omaisuuden suojelemisesta ja poikkeusolojen vaatimista toimenpiteistä. Pykälän 2 momenttiin otetulla säännöksellä valtuutettaisiin kirkollishallitus antamaan täytäntöönpanomääräyksiä vaalien toimittamisen siirtämisestä tai seurakunnan toimielinten päätösvallan siirrosta. Siinä edettäisiin asteittain siten, että päätösvaltaa siirrettäisiin mahdollisimman vähän ja siirros tehtäisiin lähimmälle mahdolliselle toimielimelle. Pykälän 3 momentin mukaan kirkollishallituksen poikkeusoloissa antamat väliaikaiset määräykset olisi saatettava kirkolliskokouksen käsiteltäviksi, heti kun se voi kokoontua. Kirkolliskokouksen olisi päätettävä määräysten voimassapidosta ja voimassaoloajasta tai kumoamisesta.

117 b §. Päätösvaltaisuus poikkeusoloissa. Säännöksellä pyritään varmistamaan kirkollishallituksen päätösvaltaisuus edellisessä pykälässä tarkoitetuissa poikkeusoloissa ehdottamalla, että kirkollishallitus voi tehdä välttämättömät ja kiireelliset päätökset, kun viisi jäsentä on läsnä.

117 c §. Poikkeusoloihin ja kriisitilanteisiin varautuminen sekä varautumisen johtaminen. Esityksen tavoitteena on parantaa Suomen ortodoksisen kirkon valmiutta vastata muuttuneen turvallisuus- ja toimintaympäristön vaatimuksiin sekä erityisesti toimia aseellisen hyökkäyksen tai sen uhan aiheuttamissa poikkeusoloissa. Valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistetaan, että kirkon tehtäviä voidaan hoitaa mahdollisimman hyvin myös poikkeusoloissa.

Asia 7 (esitys kirkon rakenteellisista säästöistä)

Kirkolliskokous hyväksyi kirkollishallituksen esityksen kirkon rakenteellisista säästöistä seuraavin muutoksin:

Kirkon kasvatuksen ja koulutuksen koordinaattorin tehtävä palautetaan siten, että kirkko kustantaa henkilön palkkakustannuksista 60 % ja yhteistyötaho 40 %. Talousvaliokunta katsoo, että kirkollishallitus voi tarvittaessa ja harkinnan mukaan päättää kirkon maksettavaksi tulevan prosenttisosuuden kasvattamisesta.

Matkapapiston avustukseen haetaan vuosittain lupa valtionavustuksen hakuprosessin yhteydessä. Avustus maksetaan vain, jos valtionavustus on myönnetty. Kirkollishallituksen esityksestä poiketen seurakunnille maksettavista matkapapiston avustuksista vähennetään ainoastaan 8 500 euroa (Itä-Suomi, Joensuu) ja 5 900 euroa (Länsi-Suomi, Vaasa). Tämä vähennys ei koske Pohjois-Suomen matkapapistoa.

Kirkolliskokous päätti, että kirkollishallitus käynnistää neuvottelut niiden seurakuntien kanssa, joiden alaisuudessa haja-asutusalueilla toimivat papit ja kanttorit (matkapapisto) työskentelevät, sen selvittämiseksi, miten kunkin työparin rahoitus turvataan jatkossa.

Näiden muutosten vaikutuksesta esitettyjen säästöjen kokonaissumma jää alkuperäistä pienemmäksi.

Perustelut:

Kasvatustyö on kirkon ydintoimintaa. Siihen tehtävät leikkaukset kohdistuvat suoraan lapsiin ja nuoriin. Seurakunnat tarvitsevat jatkuvasti apua ja tukea kuntien velvollisuutena olevan lakisääteisen uskonnonopetuksen käytännön järjestelyjen toteuttamiseen. Kirkon tässä tarjoama tuki on olennaista. Tilanteessa, jossa tehtävän kokonaisrahoitus on epävarma, tulee kirkollishallituksella olla mandaatti muuttaa tarvittaessa rahoitusosuutta.

Kirkon reuna-alueilla Itä-, Länsi- ja Pohjois-Suomessa toimivien matkapapistojen henkilöstökuluja on katettu valtionavustuksella. Valtionavustuksen leikkaukset kohdistuvat suoraan myös seurakuntiin, koska niiden osuus palkkakuluista kasvaa leikkauksen myötä. Kirkolliskokous katsoo, että hengellinen työ suurten kaupunkien ulkopuolella on välttämätöntä ja kuuluu kirkon ydintoimintaan.

Asia 10 (esitys uudeksi tavoite- ja toimintasuunnitelmaksi vuosille 2026-2030)

Kirkolliskokous päätti hyväksyä sille esitetyn Kirkon tavoite- ja toimintasuunnitelman vuosille 2026–2030.

Strategian ydin on julistuksessa ”Kristus on keskellämme”. Neljä johtamisen aluetta (hyvinvoivat ja toimivat työyhteisöt, kirkko lähelläsi, vastuullinen toiminta, palveleva ja läpinäkyvä hallinto) pysyvät samoina koko strategiakauden, mutta kirkolliskokous vahvistaa vuosittain seuraavan vuoden teeman ja vuosisuunnitelman toukokuun loppuun mennessä. Vuoden 2026 teema on nuorisotyö, jonka yhtenä perustana voi käyttää kirkon vuonna 2025 teettämää selvitystä nuorisotyöstä. Työryhmä käynnistää strategian seurakunnissa alkuvuodesta 2026 yhdessä luottamushenkilöiden, työntekijöiden ja muiden toimijoiden kanssa sekä perehdyttää piispat uuteen toimintakulttuuriin.

Strategian käynnistäminen tapahtuu jokaisessa seurakunnassa kesään 2026 mennessä.

Perustelut:

Kirkolla tulee olla ajantasainen tavoite- ja toimintasuunnitelma. Työryhmän esittämä rullaava strategia mahdollistaa tarvittaessa nopeat korjausliikkeet. Ajattelutavan muutos seurakuntatyössä edustaa uutta näkökulmaa: kirkko on aktiivisesti läsnä ihmisten elämän eri vaiheissa. Tämä edellyttää mm. työntekijöiden saavutettavuuden varmistamista. Neljä johtamisen aluetta edustavat pysyvyyttä ja jatkuvuutta. Työyhteisöjen hyvinvointia seurataan säännöllisesti ja johtotehtävissä oleville järjestetään jatkuvaa koulutusta. Erityisesti diakonia- ja kasvatustyö tarvitsevat jatkuvaa huomiota.

Piispojen ja kirkkoherrojen säännöllisissä kokouksissa saadaan tietoa seurakuntien toiminnan tilasta sekä suunnitelmista. Näistä kokouksista Kirkollishallituksen kautta välittyy kirkolliskokoukseen tietoa kaikkien seurakuntien luottamushenkilöiltä ja työntekijöiltä. Kirkolliskokous vahvistaa ehdotuksen seuraavan vuoden vuosisuunnitelmaksi.

Asia 12 (kirkolliskokousaloite Suomen ortodoksisen kirkkomuseo Riisan toiminnan kehittämisestä)

Kirkolliskokous päätti hylätä esityksen.

Perustelut:

Aloitteessa esitetyistä asioista päättäminen ei kuulu kirkolliskokouksen toimivaltaan. Kirkolliskokous katsoo kulttuurihistoriallisesti merkittävästä esineistöstä huolehtimisen tärkeäksi asiaksi ja kannustaa jatkamaan museon tulevaisuuteen liittyvää keskustelua kirkon ja säätiön välillä.

Asia 17 (kirkolliskokousaloite monikulttuurisuustyöstä Suomen ortodoksisessa kirkossa)

Kirkolliskokous päätti hyväksyä aloitteen kirkollishallituksen esityksen mukaisesti, ottaen huomioon päätöksen perusteluissa mainitut seikat.

Kirkollishallituksen esitys:

Kirkollishallitus esittää kirkolliskokoukselle, että perustetaan työryhmä, jonka nimeää kirkollishallitus. Työryhmän koollekutsuja (tai koollekutsujat) on kirkon tai seurakunnan työntekijä, jonka tulee: koota kirkon sisäinen asiantuntemus yhteisesti hyödynnettäväksi, edistää yhteistyötä muiden monikulttuurisuustyötä tekevien toimijoiden kanssa, huolehtia työn seurannasta sekä raportoinnista seurakuntien ja hiippakuntien vuosikertomuksissa.

Kirkolliskokouksen perustelut:

Maahanmuuton vuoksi Suomessa on enemmän ortodokseiksi kastettuja, kun koskaan aikaisemmin, mutta valtaosa heistä ei ole kirkkomme jäsenrekisterissä. Seurakuntamme eivät ole tavoittaneet muualla kastettuja ortodokseja. Kirkollishallitus nimeää moniammatillisen työryhmän, joka

1. Kokoaa kirkon sisäisen asiantuntemuksen yhteisesti hyödynnettäväksi

2. Edistää yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa

3. Esittää työnsä tuloksen piispainkokoukselle, joka päättää jatkotoimenpiteistä.

Neljännen täysistunnon puheenjohtajana toimi Haminan piispa Sergei. Istunto päättyi klo 13.33.

Seuraavan istunnon ajankohta

Kokouksen viides täysistunto alkaa keskiviikkona 26.11. klo 15.