Julkisen talouden säästöt ja veropohjan muutokset heijastuvat myös koko kirkon talouteen
Valtioneuvostossa valmistellaan Suomen valtion budjettia vuodelle 2025. Julkisen talouden tasapainottamiseen liittyvät toimet vaikuttavat myös Suomen ortodoksisen kirkon talouteen. Kirkon keskushallinnon edustajat osallistuivat 26.6. asiaa koskevaan neuvotteluun opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.
Merkittävin Suomen valtion budjettipäätöksistä riippuva muuttuja on kirkon vuosittainen valtionavustus. Avustuksen indeksikorotusta leikattiin jo vuoden 2024 budjetin valmistelun yhdeydessä yhdellä prosenttiyksiköllä. Vuonna 2024 Suomen ortodoksinen kirkko saa opetus- ja kulttuuriministeriöltä avustusta 2 771 000 euroa. Indeksikorotuksen leikkaus vähensi avustuksesta noin 28 000 euroa.
Kesäkuun lopulla kirkko sai opetus- ja kulttuuriministeriöstä tiedon Suomen ortodoksisen kirkon ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon valtionavustuksiin harkittavista leikkauksista.
Valtionavustuksen pienenemistä perustellaan säästötarpeiden lisäksi sillä, että tarkoituksena on tasata verolainsäädännön muutoksesta aiheutuvaa mahdollista kirkollisverotulon kasvua. Valtiovarainministeriö arvioi, että ansiotulovähennyksen poistaminen yhdessä työttömyysvakuutusmaksun alenemisen kanssa kasvattaa kirkollisverotuloja.
Kirkon valtionavustukseen liittyvästä hallituksen esityksestä tullaan elokuussa pyytämään lausunto Suomen ortodoksiselta kirkolta. Esitykseen voi tutustua täällä: https://okm.fi/hanke?tunnus=OKM047:00/2024
Valtionavustus muodostaa 35 prosenttia kirkon keskusrahaston tuloista
Valtionavustus on kirkon keskusrahaston toiseksi suurin tuloerä seurakunnilta ja luostareilta kannettavien keskusrahasto- ja eläkemaksujen jälkeen. Vuonna 2024 valtionavustus muodostaa 35 prosenttia kirkon tuloista. Muita tuloeriä ovat muut toiminnan tuotot ja sijoitustoiminnan tuotot.
Keskusrahasto on kirkon yhteinen rahasto. Sen tuloja käytetään kirkolliskokouksen vahvistaman talousarvion rajoissa muun muassa kirkon yhteisen hallinnon ja hiippakuntien menoihin, muiden kirkon yhteisten tehtävien – esimerkiksi kirkon keskusrekisterin – hoitamiseen, papiston ja kanttoreiden eläkkeisiin ja perhe-eläkkeisiin sekä seurakuntien, luostareiden ja järjestöjen avustuksiin sekä Ortodoksisen seminaarin kustannuksiin.
Kirkon keskusrahaston toimintakuluista suurimpia ovat henkilöstökulut, annetut avustukset ja eläkekassan kulut.
Keskushallinnossa työskentelee vähän alle 40 työntekijää. Piispojen lisäksi keskushallinnon henkilöstöön kuuluvat hiippakuntakanslioiden, Ortodoksisen seminaarin, keskusrekisterin ja taloustoimiston työntekijät, kirkon kasvatus- ja koulutusasioista, henkilöstö-, laki-, kiinteistö- ja viestintäpalveluista sekä Aamun Koitosta vastaavat työntekijät. Vuonna 2023 henkilöstökulut muodostivat 33 prosenttia kirkon keskusrahaston menoista.
Toiseksi suurimman kuluerän (noin 21 prosenttia) muodostivat seurakunnille ja järjestöille jaetut avustukset.
Palvelujen ostot muodostivat vuonna 2023 kuluista 18 prosenttia ja kirkon oman eläkekassan eläkemenot 14 prosenttia.
Talousarvion valmistelussa etsitään sopeutustoimia, kirkolliskokous päättää
Lopullinen tieto vuoden 2025 valtionavustuksen määrästä saadaan vasta joulukuussa.
Kirkon talousarvion valmistelu on kuitenkin jo käynnissä. Erilaisia mahdollisuuksia sopeuttaa kirkon keskusrahaston menot ja tulot uuteen tilanteeseen tarkastellaan valmistelun yhteydessä. Talousarvion valmistelussa on huomioitava nyt myös hallituksen suunnitelma yleisistä arvonlisäprosentin korotuksista. Kirkon taloustoimistossa on laskettu, että toteutuessaan korotus lisäisi kirkon keskushallinnon menoja vuositasolla noin 30 000 euroa.
Suomen ortodoksisen kirkon talousarviosta päättää marraskuussa kokoontuva kirkolliskokous.