Herran ympärileikkauksen muisto 1. tammikuuta

Vuoden ensimmäisenä päivänä muistellaan myös kirkon suuriin esipaimeniin lukeutuvaa pyhää Basileios Suurta.

Kristus ympärileikattiin Vanhan testamentin lain mukaisesti kahdeksantena päivänä hänen syntymästään. Näin Maria ja Joosef täyttivät Jumalan Abrahamille antaman käskyn tehdessään ikuisen liiton hänen ja kaikkien hänen jälkeläistensä kanssa.Kristuksen ympärileikkaus on merkki sovinnosta ihmisen ja Jumalan välillä. Hänen vuodattamansa veripisarat ovat myös ennusmerkki hänen ristillä vuodattamastaan verestä. Näin kirkko muistelee Herran ympärileikkauksessa samalla lunastuksen koko salaisuutta.

Herran ympärileikkaus merkitsee myös siirtymistä vanhasta liitosta uuteen liittoon, joka tuli julki Kristuksen veressä. Uuden liiton ympärileikkaus on hengellinen ja se toteutuu kasteessa. Kahdeksas päivä syntymästä on kirkossa edelleen se päivä, jona lapselle annetaan nimi. Myös Kristus sai nimensä tänä samana päivänä, ympärileikkauksensa jälkeen. Siksi nyt vietettävä juhla on samalla myös Jeesuksen pyhän ja pelastavaisen nimen ja siihen turvautumisen juhla.

Kun ihminen turvautuu Herran nimeen, Pelastaja ja Vapahtaja saapuu mystisesti läsnäolevaksi voittoisassa voimassaan. Kirkon traditio ohjaa uskovia turvautumaan Hänen nimeensä erityisesti niin kutsutun Jeesuksen rukouksen sanoin: ”Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua syntistä”.

Vuoden ensimmäisenä päivänä kirkko muistelee myös kolmen suuren esipaimenen joukkoon kuuluvaa pyhää Basileios Suurta, jonka laatima liturgia toimitetaan kirkkovuoden aikana kymmenen kertaa – esimerkiksi pyhän omana kuolinpäivänä, 1. tammikuuta.

Pyhää Basileios Suurta juhlitaan myös kolmen suuren esipaimenen – koko maailman opettajien – muistopäivänä 30. tammikuuta, jolloin hänen kanssaan muistellaan pyhää Johannes Krysostomosta ja pyhää Gregorios Teologia, joka lukeutui pyhän Basileios Suuren läheisimpiin ystäviin ja työtovereihin.

Kappadokiassa 300-luvulla elänyt Basileios Suuri oli monipuolisesti oppinut ja askeettiseen elämään kiinni kasvanut kirkkoisä, jonka elämäntehtäväksi muodostui puolustaa kirkon oikeaa oppia areiolaisuuden harhaoppia vastaan. Aikalaiset vertasivat tätä väsymätöntä teologia mehiläiseen, jonka pisto satuttaa kirkon vihollisia, mutta joka ravitsee kirkon jäseniä opetuksensa makealla hunajalla. Koko elämäkerta löytyy Synaksarionista: https://ort.fi/pyha-basileios-suuri

Pyhän opetukseen on mahdollista perehtyä tänä päivänäkin, sillä Basileios Suuren laajasta kirjallisesta tuotannosta merkittävä osa on säilynyt jälkipolville. Tämän aarteiston lisäksi useita luostareita perustanut pyhä jätti kirkolle perinnöksi luostarisäännön, joka on käytössä edelleen.

Troparissa muistelemme pyhää Basileios Suurta seuraavasti: ”Sinun äänesi on kulkenut yli maailman, joka otti vastaan sinun sanasi. Ja sanoillasi olet sinä Jumalalle otollisia uskon totuuksia opettanut, kaiken olevaisen luonnon selittänyt ja ihmisten tavat kaunistanut. Sinä, kuninkaallinen pappi, oi pyhä isä, rukoile Kristukselta Jumalalta pelastusta sieluillemme.” (1. sävelmä)

Pyhä Basileios Suuri ei ole perheensä ainoa pyhä. Piispainkokous päätti 15.12.2020, että pyhä Emilia, pyhän Basileios Suuren äiti, mainitaan jatkossa Suomen ortodoksisen kirkon kalenterissa 30. toukokuuta. Myös neljä pyhän Basileioksen yhdeksästä sisaruksesta luetaan pyhien joukkoon. Askeettisen elämän valinnutta sisarta Makrinaa kirkko muistelee heinäkuun 19. päivänä, mutta kirkon toimissa vaikuttaneiden sisarusten muistopäivät on sijoitettu Basileios Suuren oman muistopäivän läheisyyteen. Sebasten piispa Peterin muistopäivä on tammikuun yhdeksäs, diakoni Theusebiaa ja Gregorios Nyssalaista muistellaan seuraavana päivänä.

Kirkolliseen uudenvuodenviettoon liittyy myös pyhäköissä toimitettava rukoushetki, jossa pyydetään Jumalan siunausta alkavalle kalenterivuodelle. Kreikkalaiseen perinteeseen liittyy myös tapa leipoa erityinen pyhän Basileioksen piirakka, joka leikataan ja jaetaan kirkkokansalle syötäväksi.