Herran edelläkävijän ja kastajan Johanneksen syntymä 24.6.

Kirkollista juhannusta, Herran edelläkävijän ja kastajan Johanneksen syntymäjuhlaa, vietetään vuosittain 24. kesäkuuta. Tänä vuonna päivä osuu Suomessa maallisen juhannuksen jälkeiseen tiistaihin.

Pyhä Johannes Kastaja julisti Jumalan Sanaa ja Totuutta profeetta Eliaan hengessä ja voimassa (Luuk. 1:17). Kirkko on kokenut Johannes Kastajan myös Kristuksen toisen tulemisen pyhän salaisuuden edelläkävijäksi.

Pyhällä Johanneksella on erityisasema kirkon jumalanpalveluselämässä. Jokainen tiistai on pyhitetty hänen muistolleen. Samoin kirkko muistelee pyhää Johannesta Kristuksen kasteen juhlan jälkeisenä päivänä eli 7. tammikuuta, hänen kuolinpäivänään 29. elokuuta ja hänen sikiämisensä muistopäivänä 23. syyskuuta.

Pyhän Johannes Kastajan syntymä (Luuk. 1:57) on ensimmäinen ilosanoma, joka valmistaa ihmiskuntaa Kristuksen ihmiseksi syntymisen vastaanottamiseen. Kirkon traditiossa pyhä nähdään ennen kaikkea kristillisen katumuksen esikuvana. Hän opetti elämällään, ettei ihminen voi osallistua syvällisesti Jumalan elämään, ellei hän muuta perusteellisesti elämäänsä.

Ortodoksinen munkki ja nunna aloittavat luostarielämän luopumalla pyhän Johanneksen tavoin maailmasta ja kasvattamalla itsessään nöyryyttä. Hengellisen isänsä auttamana luostarikilvoittelija puhdistaa sydämensä himoista, jotka ovat yhteiskunnan säännöttömyyden päälähde. Luostarikilvoittelija parantuu sairaudestaan ja ottaa vastaan pyyteettömän rakkauden. Se on myös jokaisen ortodoksikristityn kutsumus.

Pyhien isien opetuksen mukaan todellinen kirkollinen elämä on sielussa vaikuttava Jumalan valkeus, joka syntyy ihmisessä Jumalan tahdon mukaisesta murheesta. Jumalan mielen mukainen murhe saa kilvoittelijan sielussa aikaan mielenmuutoksen, joka koituu hänen pelastuksekseen.

Pyhän Johannes Kastajan elämä oli yhtä valmistautumista tulevaan. Myös kirkko valmistaa meitä iankaikkiseen elämään. Kirkon jäsenen elämä saa siis suunnan ja tarkoituksen siitä, mikä on tulevaa, mitä odotetaan ja toivotaan.

Pyhä Johannes Kastaja opettaa elämällään, ettei ihminen voi osallistua Jumalan elämästä, ellei hän muuta elämänsä suuntaa. Todellinen katumus merkitsee rakkaudettomuuden ja itsekkyyden hylkäämistä. Meidän tulee pyhän Johanneksen tavoin vähetä, että Kristus kasvaisi meissä.

Bysanttilaiset isät opettavat, että aito hengellinen elämä rakentuu pyhän Johannes Kastajan esimerkin mukaisesti todelliseen uskoon. Usko on hengellisen elämän ensimmäinen askel. Se merkitsee ortodoksisessa elämässä hyvettä, jolla kilvoittelija aloittaa hengellisen taistelun. Kilvoittelijan vapautuminen himoista ja keskittyminen Jumalan mietiskelemiseen edellyttää pitkää ja vaivalloista askeesia.

Hengellisessä askeesissa yhdistyvät kirkon opetus ja käytäntö. Ihminen hylkää katumuksessa Jumalan vastaisen väärän tiedon ja elämän. Pyhän Johannes Kastajan esimerkin mukaisesti pahasta luopuminen tarkoittaa radikaalia muutosta suhteessa maailmaan ja maailmalliseen elämään.

Pyhä Johannes Kastaja sitoutui nuoruudesta saakka Jumalan rakkauteen. Nöyryys oli hänen luonnollinen tilansa. Pyhä Johannes opiskeli pyhää hiljaisuutta oppiakseen tuntemaan elämässään Jumalan. Hiljaisuus merkitsi hänelle – kuten monelle autiomaakilvoittelijalle hänen jälkeensä – ensimmäistä rakkauden velvollisuutta, ensimmäistä vaatimusta selviytyä askeettisessa yhteisössä.

Pyhän Johanneksen elämä osoittaa, että ihmisen sydän on tarkoitettu Jumalan asuinpaikaksi. Kirkko näkee katumuksen puhdistavana salaisuutena, jonka avulla ihmisen laiska ja huoleton sielu herätetään valvovaksi. Mutta katumus vaatii kärsivällisyyttä: hyveen tielle kuuluvat vaivat ja vastukset. Siksi monet torjuvat kirkollisen elämän haasteet.

”Ihmisten sielut ovat kiintyneet maallisten asioiden tavoitteluun, ja he ovat kadottaneet Jumalan rakkauden, ja siksi maan päällä ei ole rauhaa. Monet haluat uteliaasti koko elämänsä saada tietää, miten aurinko on tehty, mutta eivät huolehdi siitä, miten Jumalan voi oppia tuntemaan. Mutta Kristus ei puhunut meille auringosta vaan ilmoitti Isästä ja taivasten valtakunnasta.” (Pyhittäjä Siluan Athosvuorelainen)

Pyhän Johannes Kastajan tavoin meidän on vastattava Jumalan rakkauden kutsuun uskolla ja toivolla. Me olemme Kristuksen todistajia ja lähettiläitä. Siksi me ylistämme pyhää hänen syntymäjuhlansa ehtoopalveluksessa pyhän Andreas Kreetalaisen sanoin: ”Miksi nimittäisimme  sinua, oi profeetta? Enkeliksi, apostoliksi vai marttyyriksi? Enkeliksi, sillä sinä vietit ruumiitonta, taivaallista elämää. Apostoliksi, sillä sinä opetit kansakuntia. Marttyyriksi, sillä sinut surmattiin Kristuksen tähden.”

Täällä juhlitaan juhannuspraasniekkoja

• Pyhän Johannes Kastajan syntymän tsasouna (Koulutie 6, Vesanto, Kuopion seurakunta) Ti 24.6. klo 9.30 vedenpyhitys ja liturgia.
• Pyhän Johannes Kastajan kirkko (Laitisenmäentie 1, Nilsiä, Kuopion seurakunta) Ma 23.6. ehtoopalvelus klo 17, ti 24.6. klo 9.30 vedenpyhitys ja liturgia.
• Pyhän Johannes Kastajan kirkko (Haavikontie 31, Polvijärvi, Taipaleen seurakunta) Ma 23.6. klo 18 vigilia, ti 24.6. klo 9 liturgia, vedenpyhitys ja ristisaatto
• Rasimäen pyhän Johannes Kastajan tsasouna (Rasimäentie 631, Rumo, Taipaleen seurakunta, Nurmeksen kappeliseurakunta) Ma 23.6. klo 17 vigilia, ti 24.6. klo 9.30 liturgia ja ristisaatto Tulehmolle, pieni vedenpyhitys.
• Pyhän Johannes Kastajan tsasouna (Rekivaarantie 24, Honkavaara, Joensuun seurakunta) Ma 23.6. klo 17 ehtoopalvelus, ti 24.6. klo 9 liturgia ja vedenpyhitys.
• Pyhän Johannes Kastajan tsasouna (Uimalantie 1, Parikkala, Kaakkois-Suomen seurakunta) Ti 24.6. liturgia ja vedenpyhitys klo 10.
• Pyhän Johannes Edelläkävijän syntymän tsasouna (Valamontie 42, Valamon luostarin hautausmaa, Heinävesi) Ma 23.6. klo 18 vigilia luostarin pääkirkossa, ti 24.6. klo 9 III hetki ja liturgia pääkirkossa ja klo 12 pieni vedenpyhitys Pyhän Johannes Edelläkävijän syntymän tsasounalla.
• Pyhän Johannes Kastajan syntymän kirkko (Lehtokatu 31, Kemi, Pohjois-Suomen seurakunta). Ma 23.6. klo 17 vigilia, ti 24.6. klo 9.30 vedenpyhitys ja liturgia.

Pyhää Johannesta koskeva teksti: Rovasti Jarmo Hakkarainen