Arkkipiispa Leo tuomitsee Khoran luostarin Kristus Vapahtajan kirkon muuttamisen moskeijaksi

Ylosnousemus, 1000-luku. Kattomaalaus Choran kirkossa.
Ylösnousemusikoni, Choran kirkon kattomaalaus 1000-luvulta. Kuva: Wikimedia Commons

UNESCOn maailmanperintöluetteloon kuuluvan, bysanttilaisen ikonitaiteen mestariteoksista tunnetun luostarin muuttaminen moskeijaksi on seurausta Turkin hallituksen halusta peittää näkyvistä maan kulttuurihistoriallinen rikkaus, katsoo Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo.

Suomen ortodoksisen kirkon puolesta ilmaisen syvän huoleni Turkin hallituksen päätöksestä muuttaa Istanbulin kaupungissa sijaitseva Khoran luostarin Kristus Vapahtajan kirkko museosta toiminnassa olevaksi moskeijaksi. Tämä on jälleen uusi riitasointu siinä keskinäisen kunnioituksen ja ymmärryksen sinfoniassa, joka Turkissa on aiemmin vallinnut kaikkien uskontojen ja niiden edustajien kesken. ”Valloituksen oikeus”, jolle pyhän Hagia Sofiankin muuttaminen moskeijaksi vuonna 2020 perustui, merkitsee Turkin hallituksen kääntymistä pois aiemmasta uskonnollista suvaitsevaisuutta korostavasta linjastaan.

Kristus Vapahtajan kirkko on Bysantin ajan mosaiikkien ja freskojen aarreaitta, ja se on ollut vuosisatojen ajan innoituksen ja hengellisyyden lähde ihmisille ympäri maailman. Kirkollisella taiteella on aivan keskeinen rooli idän kristillisessä perinteessä – Khoran seinämaalausten peittäminen loukkaa uskonnollista vapautta ja köyhdyttää maailman kulttuuriperintöä.

Muuttaessaan kirkkoja museoista moskeijoiksi Turkki ei osoita kunnioitusta uskonnolliselle monimuotoisuudelle eikä Istanbulin rikkaalle historialle. Turkin hallituksella on kaikkien itsenäisten maiden hallitusten tavoin etuoikeus tehdä päätöksiä, jotka se näkee sopiviksi. Kuitenkin Raamattu tarjoaa päättäjille hyödyllisen neuvon: ”Kaikki on sallittua, mutta kaikkea ei silti kannata tehdä. Kaikki on sallittua, mutta kaikki ei ole rakentavaa” (1. Kor. 10:23). Poliittiset päätökset eivät saisi aiheuttaa peruuttamattomia kulttuurihistoriallisia vahinkoja. Kaikkien uskovien tulisi pikemminkin kantaa yhteistä vastuuta siitä, että eri uskontojen pyhiä paikkoja kunnioitetaan ja vältetään tällaisten päätösten aiheuttama tarpeeton tuska ja jakaantuminen.

Istanbulissa on jo lukuisia moskeijoita ja uusia rakennetaan koko ajan lisää. On vaikeaa ymmärtää, miksi kristityille tärkeiden maailmanperintökohteiden – kuten Hagia Sofian tai Khoran kirkon – muuttaminen moskeijoiksi olisi tarpeen. Turkissa toimii myös useita yliopistoja, jotka tarjoavat islamilaista teologista koulutusta. Miksi kulttuurillisesti rikas ja monimuotoinen maa ei voi sallia edes yhden opinahjon uudelleen avaamista Halkin saarella ortodoksisia kristittyjä varten? En voi olla näkemättä, että tällaisilla päätöksillä pyritään todellisuudessa vaikuttamaan Konstantinopolin Ekumeenisen patriarkaatin, maailman ortodoksisen keskuksen, toimintaan Turkissa.

Suomen ortodoksisen kirkon päämiehenä vetoan Turkin hallitukseen ja pyydän sitä harkitsemaan päätöstä uudelleen ja pyrkimään valintoihin, jotka kunnioittaisivat kaikkien uskontojen perinteitä ja historiaa.

Khoran Kristus Vapahtajan kirkko tunnetaan myös Kariye-moskeijana (turk. Kariye Camii). Yli tuhatvuotias kirkko sijaitsee Edirnekapın kaupunginosassa Fatihissa, Istanbulissa. Se on kuuluisa pääasiassa loisteliaista myöhäisbysanttisista mosaiikeistaan ja freskoistaan. Itse kirkkorakennus on näyte bysanttilaisesta arkkitehtuurista. Rakennus muutettiin 1500-luvulla moskeijaksi ja museoksi vuonna 1945. Marraskuussa 2019 Turkin korkein hallinto-oikeus ja Turkin valtioneuvosto kuitenkin määräsivät, että Khora oli muutettava uudelleen toiminnassa olevaksi moskeijaksi. Elokuussa 2020 rakennuksen asema virallisestettiin moskeijana ja 6. toukokuuta 2024 se avattiin muslimien jumalanpalveluksille.