Megaran marttyyrien reliikkien löytyminen

Ateenan ja Korintoksen puolivälissä sijaitsevan Megaran pyhät marttyyrit Serafim, Doroteos, Jaakob, Demetrios, Basileios ja Sarantis tulivat yleiseen tietouteen ihmeen kautta. Vuonna 1798 kolme ratsastajaa ilmestyi unessa yhdeksänvuotiaalle Paisios-nimiselle pojalle, ja nimiään paljastamatta he käskivät hänen etsiä heidän reliikkinsä. Poika kertoi ilmestyksestä isoisälle, joka vain moitti häntä. Ilmestykset jatkuivat, kunnes isoisä kuoli. Kuolemaa alettiin pitää rangaistuksena hänen epäuskostaan. Vuoden kuluttua pyhät osoittivat lapselle reliikkien tarkan sijoituspaikan. Paisios kertoi siitä isälleen, joka alkoi heti etsiä niitä. Turkkilaisten pelosta hän kaivoi yön pimeydessä.

Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen juhlaa seuraavana päivänä isä löysi pojalle ilmoitetusta paikasta kolmen ihmisen reliikit, joista huokui hyvää tuoksua. Pian rukouspalveluksen jälkeen uskovat saivat tietoonsa heidän nimensä: Serafim, Doroteos ja Jaakob.

Reliikkien kautta tapahtui ihmeitä, ja seuraavana vuonna Paisiokselle ilmoitettiin Basileioksen ja Demetrioksen reliikkien sijoituspaikka, joka oli kymmenen metrin päässä edellisestä haudasta. Paikalle rakennettiin pieni kappeli, ja monet sairaat paranivat vietettyään yön pyhien reliikkien luona. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua Paisios löysi uuden ilmestyksen jälkeen vielä Sarantiksen reliikit tunnin kävelymatkan päästä.

Myöhemmin Paisioksesta tuli hurskas pappi. Reliikkien löytöpaikalle rakennettiin kirkko, jossa pyhät marttyyrit varjelivat paikallisia asukkaita niin heidän sairauksissaan kuin vahvistamalla heitä kreikkalaisten vapaustaistelun aikana 1820-luvulla. Viime vuosikymmeninäkin paikalla on tapahtunut ihmeitä. Megaran pyhien marttyyrien oletetaan kuolleen keisari Julianus Luopion aikana 360-luvulla.