✚ öljytön paasto
Ap. ja ensimmäisen marttyyrin Stefanoksen pyhäinjäännösten löytyminen, v. 428.
Autuas Vasili Moskovalainen, Kristuksen tähden houkka, † 1552
Helsingin metropoliitta (1988-1996) Tiihonin
(Tajakka, 1928–2000) kuolinpäivä.
Nimipäivä: Pasi, Vasili; Stefan, Tahvo, Tapani, Teppo
Epistola 2.8.
Avaa kaikki13 Meillä on sama uskon Henki, josta on kirjoitettu: ”Minä uskon, ja siksi puhun.” Niin mekin puhumme, koska uskomme. 14 Me tiedämme, että hän, joka herätti kuolleista Herran Jeesuksen, herättää Jeesuksen tullessa meidätkin ja tuo meidät eteensä yhdessä teidän kanssanne. 15 Tämä kaikki tapahtuu teidän takianne, jotta yhä enenevä armo synnyttäisi yhä useammissa runsasta kiitollisuutta Jumalan kunniaksi. 16 Sen tähden me emme lannistu. Vaikka ulkonainen ihmisemme murtuukin, niin sisäinen ihmisemme uudistuu päivä päivältä. 17 Tämä hetkellinen ja vähäinen ahdinkomme tuottaa meille määrättömän suuren, ikuisen kirkkauden. 18 Emmekä me kiinnitä katsettamme näkyvään vaan näkymättömään, sillä näkyvä kestää vain aikansa mutta näkymätön ikuisesti.
Ap. Stefanos:
8 Stefanos oli täynnä armoa ja voimaa, ja hän teki suuria ihmeitä ja tunnustekoja kansan keskuudessa. 9 Silloin muutamat miehet ryhtyivät väittelemään hänen kanssaan toiset näistä kuuluivat niin sanottuihin vapautettujen, kyreneläisten ja aleksandrialaisten synagogiin, toiset olivat kotoisin Kilikiasta ja Aasian maakunnasta. 10 Mutta Hengen voimalla hän puhui viisaasti, eivätkä he kyenneet pitämään puoliaan. 11 Silloin he värväsivät joitakin miehiä sanomaan: ”Olemme kuulleet hänen puhuvan herjaavia sanoja Mooseksesta ja Jumalasta.” 12 He yllyttivät kansaa, kansan vanhimpia ja lainopettajia, ja sitten he kävivät käsiksi Stefanokseen ja veivät hänet Suuren neuvoston eteen. 13 Siellä he toivat kuultavaksi vääriä todistajia, jotka sanoivat: ”Tämä mies puhuu lakkaamatta tätä pyhää paikkaa ja lakia vastaan. 14 Me olemme kuulleet hänen sanovan, että Jeesus, se Nasaretilainen, hajottaa tämän paikan ja muuttaa säädökset, jotka Mooses on meille antanut.” 15 Kaikki, jotka istuivat neuvostossa, kiinnittivät katseensa Stefanokseen, ja hänen kasvonsa olivat heistä niin kuin enkelin kasvot. 7:1 Ylipappi kysyi: ”Pitääkö syytös paikkansa?” 2 Stefanos vastasi: ”Veljet, kansamme isät, kuulkaa minua. Kirkkauden Jumala ilmestyi isällemme Abrahamille, kun hän oli Mesopotamiassa eikä vielä ollut asettunut Harraniin. 3 Jumala sanoi hänelle: ’Lähde maastasi ja sukusi parista ja mene maahan, jonka minä sinulle osoitan.’ 4 Silloin hän lähti kaldealaisten maasta ja asettui Harraniin, ja hänen isänsä kuoltua Jumala siirsi hänet tähän maahan, jossa te nyt asutte. 5 Jumala ei antanut siitä Abrahamille jalanleveyden vertaa, mutta lupasi, että hän antaa sen omaksi hänelle ja hänen jälkeläisilleen — vaikka Abrahamilla ei ollut lapsia. 47 Mutta Salomo rakensi hänelle asuttavaksi talon! Korkein ei kuitenkaan asu ihmiskäsin tehdyissä rakennuksissa. 48 Profeettahan sanoo: 49 — Taivas on minun valtaistuimeni ja maa minun jalkojeni koroke. Millaisen talon te minulle rakentaisitte, sanoo Herra, mikä olisi minun asuinsijani? 50 Olenhan omin käsin tehnyt tämän kaiken! 51 ”Te niskuroijat, ympärileikatut mutta sydämeltänne ja korviltanne pakanat! Aina te olette vastustamassa Pyhää Henkeä — niin kuin isänne, niin myös te! 52 Onko yhtäkään profeettaa, jota teidän isänne eivät olisi vainonneet? He tappoivat ne, jotka ennalta ilmoittivat, että Vanhurskas oli tuleva. Ja nyt olette te kavaltaneet ja murhanneet hänet! 53 Te saitte enkelien tuomana lain, mutta ette ole sitä noudattaneet.” 54 Tämän kuullessaan neuvoston jäsenet olivat pakahtua raivosta ja kiristelivät hampaitaan. 55 Mutta Pyhää Henkeä täynnä Stefanos nosti katseensa taivasta kohti ja näki Jumalan kirkkauden ja Jeesuksen, joka seisoi Jumalan oikealla puolella. 56 Hän sanoi: ”Taivaat ovat avoinna minun silmieni edessä, ja Ihmisen Poika seisoo Jumalan oikealla puolella!” 57 Silloin he alkoivat huutaa suureen ääneen, tukkivat korvansa ja ryntäsivät yhtenä miehenä hänen kimppuunsa. 58 He raahasivat hänet ulos kaupungista kivittääkseen hänet, ja todistajat jättivät viittansa Saul-nimisen nuoren miehen huostaan. 59 Kun he kivittivät Stefanosta, tämä rukoili Herraa ja sanoi: ”Herra Jeesus, ota vastaan minun henkeni.” 60 Hän vaipui polvilleen ja huusi kovalla äänellä: ”Herra, älä vaadi heitä tilille tästä synnistä!” Sen sanottuaan hän nukkui pois.
Evankeliumi 2.8.
Avaa kaikkiAp. Stefanos:
33 Kuulkaa toinen vertaus: Oli perheenisäntä, joka istutti viinitarhan ja teki aidan sen ympärille ja kaivoi siihen viinikuurnan ja rakensi tornin; ja hän vuokrasi sen viinitarhureille ja matkusti muille maille. 34 Ja kun hedelmäin aika lähestyi, lähetti hän palvelijoitansa viinitarhurien luokse perimään hänelle tulevat hedelmät. 35 Mutta viinitarhurit ottivat kiinni hänen palvelijansa; minkä he pieksivät, minkä tappoivat, minkä kivittivät. 36 Vielä hän lähetti toisia palvelijoita, useampia kuin ensimmäiset; ja näille he tekivät samoin. 37 Mutta viimein hän lähetti heidän luokseen poikansa sanoen: ’Minun poikaani he kavahtavat’. 38 Mutta kun viinitarhurit näkivät pojan, sanoivat he keskenänsä: ’Tämä on perillinen; tulkaa, tappakaamme hänet, niin me saamme hänen perintönsä’. 39 Ja he ottivat hänet kiinni ja heittivät ulos viinitarhasta ja tappoivat. 40 Kun viinitarhan herra tulee, mitä hän tekee noille viinitarhureille?” 41 He sanoivat hänelle: ”Nuo pahat hän pahoin tuhoaa ja vuokraa viinitarhan toisille viinitarhureille, jotka antavat hänelle hedelmät ajallansa”. 42 Jeesus sanoi heille: ”Ettekö ole koskaan lukeneet kirjoituksista:
’Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät,
on tullut kulmakiveksi;
Herralta tämä on tullut
ja on ihmeellinen meidän silmissämme’?
27 Sillä niinkuin salama leimahtaa idästä ja näkyy hamaan länteen, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemus. 28 Missä raato on, sinne kotkat kokoontuvat.
29 Mutta kohta niiden päivien ahdistuksen jälkeen aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa, ja tähdet putoavat taivaalta, ja taivaitten voimat järkkyvät. 30 Ja silloin Ihmisen Pojan merkki näkyy taivaalla, ja silloin kaikki maan sukukunnat parkuvat; ja he näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suurella voimalla ja kirkkaudella. 31 Ja hän lähettää enkelinsä suuren pasunan pauhatessa, ja he kokoavat hänen valittunsa neljältä ilmalta, taivasten ääristä hamaan toisiin ääriin.32 Mutta oppikaa viikunapuusta vertaus: kun sen oksa jo on tuore ja lehdet puhkeavat, niin te tiedätte, että kesä on lähellä. 33 Samoin te myös, kun näette tämän kaiken, tietäkää, että se on lähellä, oven edessä.
4 2Valvokaa siis, sillä ette tiedä, minä päivänä teidän Herranne tulee. 43 Mutta se tietäkää: jos perheenisäntä tietäisi, millä yövartiolla varas tulee, totta hän valvoisi, eikä sallisi taloonsa murtauduttavan. 44 Sentähden olkaa tekin valmiit, sillä sinä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee.
45 Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija, jonka hänen herransa on asettanut pitämään huolta palvelusväestään, antamaan heille ruokaa ajallansa? 46 Autuas se palvelija, jonka hänen herransa tullessaan havaitsee näin tekevän! 47 Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi. 48 Mutta jos paha palvelija sanoo sydämessään: ’Minun herrani viipyy’, 49 ja rupeaa lyömään kanssapalvelijoitaan ja syö ja juo juopuneiden kanssa, 50 niin sen palvelijan herra tulee päivänä, jona hän ei odota, ja hetkenä, jota hän ei arvaa, 51 ja hakkaa hänet kappaleiksi ja määrää hänelle saman osan kuin ulkokullatuille. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.”
Päivän synaksario 2.8.
Avaa kaikkiAutuas Vasili oli munkkina Kubenajärven Vapahtajan luostarissa 1400-luvulla. Vasilin kuoleman jälkeen hänen pyhäinjäännösarkkunsa päällä säilytettiin rautaisia kilvoituskahleita merkkinä hänen askeettisesta kilvoituksestaan.
Autuas Vasili syntyi perimätiedon mukaan Jumalansynnyttäjän kirkon portailla Jelohovon kylässä Moskovan lähellä vuonna 1468. Kun hän varttui, hänen vanhempansa Jakov ja Anna antoivat hänet suutarin oppiin. Vasili rukoili paljon. Kerran eräs kauppias tuli suutarinverstaaseen tilaamaan saappaita ja pyysi tekemään sellaiset, etteivät ne kuluisi puhki vuodessa. Kyyneleet nousivat Vasilin silmiin ja hän sanoi: ”Teemme sinulle sellaiset saappaat, etteivät ne kulu ollenkaan.” Kun suutarimestari jälkeenpäin kysyi, mitä Vasili oli tarkoittanut, tämä vastasi, että kauppias kuolee ennen kuin ennättää vetää saappaat jalkaansa, niin kuin sitten tapahtuikin.
16-vuotiaana Vasili lähti vanhempiensa kodista Moskovaan, jossa hän aloitti houkkakilvoituksen. Hän eli kaduilla ja aukioilla ja yöpyi kirkkojen portaikoissa. Väkijoukkojen keskellä hän harjoitti vaikenemista. Vaikka hän eli vieraana maailmalle, hän osoitti pohjatonta myötätuntoa kärsiviä ja sorrettuja kohtaan. Hän kävi kapakoissa ja yritti aina nähdä kurjimmissakin juopoissa hyvän siemenen ja kannusti heitä parannukseen. Koko elämänsä ajan hän piti mielessään Herran tulevan tuomion. Hän kulki ilman vaatteita ikään kuin olisi jo tässä elämässä seisonut paljaana Herran pelättävän tuomioistuimen edessä. Muutamat naiset nauroivat kerran Vasilin alastomuudelle ja menettivät pian näkönsä.
Vasilin teoilla oli usein jokin erityinen merkitys. Hän saattoi heitellä kiviä hurskaiden ihmisten taloja kohti, mutta suuteli itkien niiden talojen seiniä, joissa asui syntisiä. Kysyttäessä syytä tähän hän selitti, että kiviä viskomalla hän karkotti pahat henget hurskaiden ihmisten pihoilta, joilla pahat henget oleskelivat, kun eivät päässeet sisälle. Enkelit puolestaan seisoivat niiden talojen ulkopuolella, joissa elettiin säädyttömästi, ja hän pyysi heitä rukoilemaan Jumalaa talonväen puolesta. Kaupungin torilla Vasili kaatoi kumoon epärehellisten kauppiaiden myyntipöydät. Kerran hän antoi tsaarilta saamansa rahalahjan vauraan näköiselle kauppiaalle. Tämä oli menettänyt omaisuutensa ja oli nälissään, mutta ei uskaltanut kerjätä. Tsaaria itseään Vasili nuhteli alaistensa huonosta kohtelusta.
Rukoillessaan yöllä Kremlissä Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen kirkon edustalla autuas Vasili näki tulenlieskojen lyövän kirkosta, mikä enteili tataarikaani Mehmed I Girain joukkojen hyökkäystä Moskovaan vuonna 1521.
Heinäkuussa 1547 Vasili itki katkerasti Ristin ylentämisen luostarin edessä. Syy selvisi seuraavana päivänä, kun kirkosta alkanut tulipalo tuhosi suuren osan kaupunkia.
Tsaari Iivana IV Julma, joka hallituskautensa alkupuolella teki joitakin uudistuksia, kunnioitti Vasilia ja kutsui hänet kerran nimipäiväjuhlaansa palatsiin. Siellä Vasili kaatoi kolmesti tsaarin terveydeksi kohotetun viinimaljan ikkunasta ulos. Tsaarin vaatiessa selitystä Vasili vastasi sammuttaneensa Novgorodissa syttyneen tulipalon. Jonkin ajan kuluttua Moskovaan tuli tieto, että Novgorodissa oli todella syttynyt tulipalo, mutta outo alaston mies oli sammuttanut sen kaatamalla vettä palavien talojen päälle.
Kerran autuas Vasili tarkkaili tsaaria kirkossa liturgian aikana. Palveluksen jälkeen hän sanoi tsaarille: ”Sinä et ollut kirkossa vaan jossakin muualla.” Tsaari vastasi olleensa kirkossa, mutta Vasili sanoi hänelle: ”Et puhu totta. Näin, miten ajatuksissasi kävelit Varpusvuorella ja suunnittelit uuden palatsin rakentamista.” Tsaari joutui myöntämään, että näin oli ollut. Siitä lähtien hän alkoi tuntea pelonsekaista kunnioitusta Vasilia kohtaan, mutta se ei estänyt häntä syöksymästä myöhemmin vainoharhaisiin julmuuksiin.
Autuaan Vasilin kerrotaan myös pelastaneen Kaspianmerellä merihätään joutuneen persialaisen laivan. Laivan muutamat ortodoksiset matkustajat kertoivat persialaisille ihmeellisestä Jumalan miehestä Vasilista, joka voisi esirukouksillaan pelastaa heidät. Samassa he jo näkivät alastoman miehen tarttuvan laivan ruoriin ja ohjaavan sitä, kunnes myrsky tyyntyi.
Saavutettuaan korkean 88 vuoden iän autuas Vasili sairastui ja asettui kuolinvuoteelleen. Tsaari perheineen tuli pyytämään häneltä viimeisen siunauksen. Sanomaton ilo loisti Vasilin kasvoilla hänen katsellessaan Jumalan enkeleitä, jotka tulivat ottamaan vastaan hänen pyhittyneen sielunsa, ja hänen ruumiistaan levisi hyvä tuoksu. Näin hän antoi henkensä Jumalalle vuonna 1557.
Lähes koko Moskova kokoontui pyhän miehen hautajaisiin. Ruumiinsiunauksen toimitti pyhä metropoliitta Makari (30.12.). Autuas Vasili haudattiin rakenteilla olleen Jumalansynnyttäjän suojeluksen eli Pokrovan kirkon viereen. Hänet kanonisoitiin vuonna 1588, minkä jälkeen haudan päälle rakennettiin hänen muistolleen pyhitetty sivukirkko. Autuaan Vasilin kunnioitus on ollut niin suurta, että kyseinen Jumalansynnyttäjän suojeluksen kirkko Punaisella torilla tunnetaan Autuaan Vasilin kirkkona.
Pyhän Stefanoksen (27.12.) kivittämisen jälkeen Gamaliel – pyhän apostoli Paavalin lainopettaja – pyysi muita kristittyjä mukaansa hautaamaan ensimmäisen marttyyrin tien varteen jätetyn ruumiin maatilalleen Kefar Gamlan kylään, joka sijaitsee noin 30 kilometrin päässä Jerusalemista. Kun 40 päivän suruaika oli päättynyt, Nikodemos – fariseus ja opetuslapsi, joka oli mennyt Jeesuksen luokse yöllä ‒ saapui setänsä Gamalielin luokse. Nikodemos oli hädin tuskin selviytynyt hengissä Jerusalemissa alkaneista vainoista. Hän kuoli haavoihinsa muutamia päiviä myöhemmin, ja hänet haudattiin Stefanoksen viereen. Pian sen jälkeen kuolivat Gamaliel ja hänen 20-vuotias poikansa Habib. Molempien kerrotaan ottaneen kasteen apostoleilta ennen kuolemaansa.
Vähitellen haudat unohtuivat. Vuosisatoja myöhemmin pyhä Stefanos ilmestyi kolme kertaa Kefar Gamlan kylän papille Lukianokselle, joka oli hurskas ja kaikkien kunnioittama. Näyssä Stefanos oli pukeutunut pellavaiseen diakonin stikariin, johon hänen nimensä oli kirjailtu punaisilla ja kullanvärisillä kirjaimilla. Hänellä oli pitkä valkoinen tukka ja kullanväriset sandaalit. Stefanos kosketti pappia kevyesti kultaisella sauvalla ja puhutteli häntä nimeltä. Hän käski Lukianoksen pyytää Jerusalemin piispa Johannesta etsimään hänen reliikkinsä, jotta Jumala voisi tehdä niiden kautta monia ihmeitä. Lukianos meni heti Jerusalemin arkkipiispa Johanneksen (30.3.) luokse, joka antoi hänelle luvan kaivaa Stefanoksen mainitsemasta paikasta, missä oli kiviröykkiö. Samana yönä Stefanos ilmestyi vielä kerran Lukianokselle ja ilmoitti, että kivet olivat vain hänen hautaamisensa yhteydessä rakennettu muistomerkki ja itse hauta oli kivien pohjoispuolella. Lukianos kaivoi sieltä ja löysi kivilaatan, johon oli hakattu Stefanoksen, Nikodemoksen ja Habibin nimet.
Paikalla olleet tunsivat maan järisevän ja lähiympäristöön levisi ihana tuoksu, jonka ansiosta 73 sairasta parani. He kuulivat enkelien kuoron laulavan: ”Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!” Piispa Johannes meni paikalle kahden muun piispan kanssa, ja he siirsivät reliikit Jerusalemiin Pyhän Siionin kirkkoon 26.12.415. Samana päivänä alkoi runsas sade, joka päätti Palestiinaa kauan vaivanneen kuivuuden.
Patriarkka Juvenalioksen (2.7.) aikakaudella 15.5.439 Stefanoksen reliikit siirrettiin pyhän Kyrillos Aleksandrialaisen johdolla kirkkoon, joka rakennettiin Stefanoksen kivittämisen paikalle. Keisarinna Eudokia laajennutti kirkkoa ja rakennutti sen yhteyteen suuren luostarin, mutta rakennukset tuhoutuivat persialaisten hyökätessä Jerusalemiin vuonna 614. Nykyään Stefanoksen kivittämisen paikalla Jerusalemin vanhankaupungin itäpuolella on kreikkalaisortodoksinen Pyhän Stefanoksen kirkko
Pyhä Teodoros syntyi Erenkloin kylässä Hellespontoksen rannalla. Myöhemmin hän asettui Tsanakalen kaupunkiin, jota kreikaksi kutsuttiin Dardanelliaksi. Siellä Teodoros oppi valmistamaan öljyä seesamin siemenistä. Eräs seudulla asuva vauras turkkilainen muslimi tahtoi pakottaa hänet ottamaan tyttärensä vaimokseen ja teki kaikkensa saadakseen Teodoroksen luopumaan kristinuskosta. Kun nuori mies toistuvasti kieltäytyi vaihtamasta uskoaan, turkkilainen turvautui taikuuteen. Teodoroksen sairastuttua 20-vuotiaana turkkilainen onnistui parantamaan hänet polttamalla hänen edessään oliivipuun lehtiä, joihin oli raaputettu salaperäisiä kirjaimia. Taas turkkilainen ehdotti hänelle islamiin siirtymistä, mutta kun Teodoros ei suostunut, mies alkoi väittää, että Teodoros oli sairaana ollessaan luvannut ruveta muslimiksi, jos paranisi, mutta olikin pettänyt lupauksensa. Teodoros heitettiin vankilaan, jossa häntä kidutettiin julmasti ja hänet jätettiin päiväkausiksi ilman ruokaa ja juomaa. Eräs harras pappi onnistui kuitenkin pääsemään vankilaan ja antamaan hänelle pyhän ehtoollisen. Teodoros kertoi papille, että kaikkina niinä päivinä, jolloin hän ei ollut saanut ruokaa, hän oli säilynyt hengissä Jumalan luomattoman valon voimalla.
Turkkilaiset heittivät Teodoroksen kalkkikuoppaan. Kolmen päivän kuluttua he nostivat hänet hevosen selkään ja veivät ihmisten pilkattavaksi. Koettelemukset saivat aikaan ainoastaan sen, että Teodoroksen päätös pysyä uskossaan vahvistui entisestään. Kun kulkue vaelsi kirkon ohitse, Teodoroksen kahleet kirposivat ja hän pystyi laskeutumaan satulasta. Hän huudahti: ”Ainoa usko on ortodoksisten kristittyjen usko!”
Kun Teodoros lopulta tuomittiin kuolemaan elokuun 2. päivänä vuonna 1690, hänet vietiin ulkomaalaisten diplomaattien kortteliin. Hän ei suostunut peittämään kasvojaan vaan sanoi: ”Annan itseni omasta vapaasta tahdostani kuolemaan Kristuksen tähden.” Pyhä Teodoros mestattiin Ranskan konsulin läsnä ollessa. Kristityt uskonveljet hautasivat hänet. Haudalla alkoi tapahtua lukuisia ihmeitä, minkä vuoksi hänen jäännöksensä päätettiin sijoittaa kirkon sisälle. Venäjän ja Turkin sodan aikana vuonna 1773 turkkilaiset polttivat kirkon, mutta Teodoroksen pyhäinjäännökset säilyivät vahingoittumattomina.
Kun kreikkalaiset karkotettiin kotiseuduiltaan nykyisen Turkin alueelta vuonna 1922, Tsanakalen asukkaat ottivat lähtiessään mukaansa suurimpana aarteenaan pyhän Teodoroksen pään. Kreikkaan saapuessaan he sijoittivat sen Pyhän Ksenian kirkkoon Piraeuksen Nikean kaupunginosassa Ateenan länsipuolella, missä sitä on kunnioitettu erityisen juhlallisesti aina meidän päiviimme asti.
Merkkien ja lyhenteiden selitykset
(ap) aamupalvelus
ap. apostoli
ap. v. apostolien vertainen
(ep) ehtoopalvelus
kk:t kanssakilvoittelijat
m. marttyyri
nm. neitsytmarttyyri
p. pyhä
pm. pappismarttyyri
pr. profeetta
pt. pyhittäjä
ptm. pyhittäjämarttyyri
sm. suurmarttyyri
t. tunnustaja
um. uusmarttyyri
vs. vuosisata
† kuolinvuosi
✚ paastopäivä
✜ suuri ylistysveisu lauletaan
✱ ehtoopalveluksessa Autuas se mies, parimiat; aamupalveluksessa polyeleo, suuri ylistysveisu lauletaan; tarkemmat merkinnät päivän kohdalla
✲ vigilia toimitetaan
❉ suuri juhla, vigilia toimitetaan
(i) lisätietoa liturgisissa ohjeissa